- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
613-614

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kokkolanjoki-Kokouskone

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kokkolanjoki, Vetelinjoki (ks. t.).

Kokkolan maalaiskunta, Kokkolan
kaupungin ympärillä; 713,9 km2, 6,392 as.
(1925), joista suomenkielisiä vajaa tuhat.
Saha- ja nahkateoll.

Kokkoliitti. 1. Kivennäinen,
kalsium-magnesiumrautasilikaatti, mustanvihreä,
rakeinen. — 2. Mikroskooppisia, pyöreitä
kalkkilevyjä merien pohjamudassa.

Koko l. formaatti, kirjan tai
paperiarkin koko ja muoto (pituus ja
leveys). Eri ko’ot (folio, nelitaitteinen l.
kvarto, kahdeksantaitteinen l. oktaavo
j. n. e.) syntyvät siten, että arkki
taitetaan vastaavaan lukuun (kahteen,
neljään, kahdeksaan j. n. e.) lehtiä. Kun
eri arkit ovat eri suuria, niin nimitykset
ovat horjuvia. Järjestelmättömyyden
poistamiseksi on viime aikoina tärkeimmissä
sivistysmaissa ryhdytty ajamaan yhtenäiskokoa
(saks. DIN-formate).

Kokoaskel, mus., välimatka kahden,
toisiaan asteikossa seuraavan sävelen
välillä, joiden keskivälille sopii kolmas
sävel askelta kahtia jakamaan. K:n
vastakohtana on 1/2-askel, joka esiintyy
määräkohdalla diatonisessa asteikossa
(esim. e-f, h-c) ja yksinomaisena
muodostaa kromaattisen. — Tarkalleen
nimitykset k. ja puoliaskel vastaavat
todellisuutta vain tasaväreisessä virityksessä.

Kokoliitti (kreik.), poltetusta kipsistä
kookospähkinän kuituja sideaineena
käyttäen valmistettuja peitelevyjä, joita
käytetään puuseinien vuoraamiseen.

Kokonaisfunktsioni, jonkin suureen
sellainen funktsioni, jonka lausekkeessa
kyseellinen suure ei esiinny missään
nimittäjässä.

Kokonki, kotelokoppa (ks. t.).

Kokonselkä. 1. Lähellä Viipuria oleva
pieni järvi (nimenä myös Kavantjärvi)
Juustilan järveen laskevassa vähävetisessä
reitissä. — 2. = Kokonsaarenselkä,
Pihlajaveden selkä Säämingin pitäjässä.

Kokonuotti l. „varreton", mus.,
merkitään pelkällä avoimella „päällä",
ilman ,,kaulaa" l. vartta: O. K:lla
merkitään säveltä, jonka aika-arvo kestää
4/4-tahdin alusta loppuun asti.

Kokoomushallitus l. koalitsioniministeristö,
hallitus, jossa useampia puolueita on osallisena.

Kokoomuspuolue, virallisesti
Kansallinen K., per. 1918. Puolueen
ohjelmassa on toiminnan ohjeena suom.
kansallishengen ja isänmaallisen
yhteistunnon kohottaminen sekä pyrkimys
valtion ja yhteiskunnan lujittamiseen.
Edustajaluku valtiopäivillä 28 v:sta
1919, 35 v:sta 1922, 38 v:sta 1924.
Pää-äänenkannattaja: Uusi Suomi.

Kokoontumisvapaus, kansalaisten
oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta
kokoontua keskustelemaan yleisistä
asioista tai muussa luvallisessa
tarkoituksessa. Tämä kansalaisoikeus
turvattiin 20/8 1906 annetulla
perustuslainvoimaisella lailla lausunto-,
kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta.
Sittemmin 17/7 1919 annettuun H. M:oon (10 §)
otettiin vastaava säännös ja samalla säädettiin,
että säännöksiä k:n käyttämisestä annetaan
lailla. vrt. Kokous.

Kokoschka [-o’ška], Oskar
(s. 1886), saks. taidemaalari, saks.
ekspressionismin huomattavimpia edustajia.

Kokotti (ransk.), kevytmielinen nainen.

Kokous, lakit. K. on joko yksityinen,
jos vain mieskohtaisesti kutsutuilla
tahi sellaisenaan kutsun saaneeseen
yhdistykseen kuuluvilla henkilöillä on siihen
pääsy, tai yleinen, kun siihen on pääsy
muillakin. Yleisistä k:ista on annettu
laki 20/7 1907. Sen mukaan saa Suomen
kansalainen, joka on hyvämaineinen eikä
ole holhouksenalainen, sekä yhdistys
panna toimeen yleisen k:n, josta
kuitenkin, jos se pidetään yleisessä
paikassa taivasalla, samaten kuin julkisista
juhlasaatoista ja kulkueista on
poliisiviranomaiselle tehtävä ilmoitus.
Yleisessä k:ssa ei saa keskustella eikä
tehdä päätöksiä, ennenkuin on valittu puheenjohtaja.
Poliisiviranomaisilla on oikeus olla k:issa
saapuvilla. Virkamies, joka on oikeutettu
olemaan läsnä yleisessä k:ssa, saa sen
hajoittaa, jos häneltä tai hänen alaiseltaan
virka- tai palvelusmieheltä kielletään
siihen pääsy, jos yleisessä paikassa taivasalla
pidetyssä k:ssa ei noudateta
poliisiviranomaisen antamia määräyksiä, jos
puheenjohtaja ei täytä hänelle kuuluvia
velvollisuuksia tai k. ei noudata
puheenjohtajan hajoittamiskäskyä tai jos k:n on
toimeenpannut sellainen henkilö, jolla ei
ole siihen oikeutta. Rikkomuksista tämän
lain säännöksiä vastaan on säädetty
rangaistus. K:iin, jotka ovat laissa
tai asetuksissa määrätyt tai sallitut
sekä joita uskonnolliseen yhdyskuntaan
kuuluvat pitävät hartauden harjoittamista
varten niin myös eräisiin tieteellisessä
ja kasvatuksellisessa tarkoituksessa
pidettyihin k:iin sekä hääkulkueihin ja
hautaussaattoihin ei edellä mainitun
lain säännöksiä saa sovelluttaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0357.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free