Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kolkkala-Kolli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kolkkala, Väinö (s. 1883),
kirjailija, sanomalehtimies. Teoksia:
„Rusthollari Varala", ,,Puhdasta jälkeä",
„Naurun loppu", „Henrik Hyyryläisen elämä".
Kolkkojärvi, Rantasalmen pitäjässä,
14 km pitkä, suurin leveys n. 2 km.
Kollageeni, sidekudossäikeiden, luun
orgaanisen aineksen ja ruston
perusaineksen pääasiallinen aineosa,
albuminoidi. Muuttuu vedessä tai miedossa
hapossa keitettynä liimaksi.
Kollanius, Abraham (k. 1667),
lakimies. Valmisti 1648 lainsuomennoksen,
joka painettiin vasta 1926. [Rapola (1925).]
Kollapsi (lat.), äkkiheikontuminen,
äkillinen ruumiinvoimien aleneminen ja
tajunnan menettäminen. Keuhko-k.:
keuhkojen kokoonpainuminen keuhkopussin
täyttyessä ilmalla tai nesteellä.
Kollateraalinen (lat.), rinnakkain
kulkeva, esim. hermo tai verisuonen
haara, joka toisen samanlaisen rinnalla
kulkien vie samasta rungosta samaan
päätekohtaan. — Kasvit. K. johtojanne =
ulkonilainen johtojanne: puuosa varren
keskustan, nilaosa pinnan puolella.
Kollatsioneerata (lat.), verrata
jäljennöskirjoitusta alkuperäiskappaleeseen.
— Kollatsioni, yksinkertainen
juhla-ateria, jonka kustannuksiin
mukanaolijat tav. ottavat osaa.
Kolle, Wilhelm (s. 1868), saks.
lääkäri, immuniteetintutkija, keksinyt
m. m. tehokkaan seerumin lavantaudin
ennakkoehkäisemiseksi. Julk. yhdessä
Wassermannin kanssa suurimman
tähänastisen bakteriologisen käsikirjan,
8-osaisen „Handbuch der pathogenen
Mikro-organismen" (1903).
Kollega (lat.), virkatoveri, aiemmin
nuorempaa lehtoria vastaava virkanimitys.
Kollegio (lat.), luentokurssi;
opettajakunta; virasto, jossa jäsenet yhdessä
ratkaisevat siinä käsiteltävät asiat. Vars.
tarkoitetaan k:lla Ruotsissa 1600-luvulla
ja myöh. asetettuja keskusvirastoja
(hovioikeus, sota-k., amiraliteetti-k.,
kanslia-k, ja kamari-k. Viimeksimainitusta
erotettiin eri k:iksi kauppa-k., vuori-k.,
valtiokonttori ja kamarirevisioni).
K.-järjestelmän vastakohtana on toimisto
l. päällikköjärjestelmä, jonka
mukaan päällikkö yksin päättää asiat.
Suomessa on korkeimmissa virastoissa
k.-järjestelmä yleisempi. Adjektiivi:
kollegiaalinen l. kolleginen.
Kollekta (lat.), kirkkorukous, joka
jumalanpalveluksessa luetaan alttarilta
ennen epistolatekstiä.
Kollektiivinen (lat.), us. henkilöitä,
asioita tai esineitä käsittävä, yhteinen.
— Kielit. K. substantiivi l.
kollektiivi, ryhmänimi, ilmoittaa
yksikkömuotoisena joukon samaan lajiin
kuuluvia yksilöitä yhdeksi kokonaisuudeksi,
esim. kirjasto.
Kollektiiviprokuura (lat.), useille
henkilöille annettu yhteinen prokuuravaltakirja.
Kollektiivirikos l. yhdysrikos.
Muutamiin rikoksiin nähden on laissa
säädetty, että ne voivat käsittää useita
eri rikollisia tekoja, katsomatta siihen,
ovatko vai eivätkö nuo eri teot ole
kussakin todellisessa tapauksessa sellaisessa
suhteessa toisiinsa, että ne muodostavat
luonnollisen yhteyden, esim. konkurssirikokset.
Kollektiivisopimus, joukkosopimus (ks. t.).
Kollektivismi (lat.), eräiden
sosialististen yhteiskuntateoriojen nimitys.
Ne hylkäävät kulutusvälineiden yhteisomistuksen,
mutta vaativat tuotantovälineet otettaviksi
yhteiskunnan haltuun. — Kollektivisti,
kollektivismin kannattaja.
Kollektori (lat.), kokooja, kerääjä. —
Tekn. K., virrankokooja l.
kommutaattori, se sähkö- l. dynamokoneen
osa, jonka kautta induktorin vyyhdissä
syntynyt virta johdetaan k:lla liukuvien
harjojen avulla ulkojohtoon. K:ssa tav.
on yhtä monta levyä (lamellia) kuin
induktorissa on vyyhtiä.
Kollektsioni (lat.), kokoelma.
Kollenkyyma, kasvit., paksusoppinen
solukko, on muodostunut soluista, joiden
ketto on pehmeä ja kimmoinen ja vahvasti
paksuntunut siinä, missä useita soluja
sattuu yhteen.
Kollerimylly, mokkamylly,
rouhin- ja hienonnuskone, jossa on
liikkuviin tappeihin sovitettu kaksi
pystyakselin ympäri kiertävää raskasta
valurauta- tai kivipyörää, vierin- l.
juoksupyörää, jotka vieriessääm rauta-
tai kivialustallaan („lautasella")
musertavat hiertäen hienonnettavan
aineen, kiven, valuhiekan, paperijätteet,
öljysiemenet, luut, ruudin.
 |
Kollerimylly. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
