Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 669-670 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Koolon-Ko ordinaatisto

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

osittain kotitarpeiksi, osittain vientiä varten.
K:n latvassa on 4-6 m:n pituisia lehtiä ja näiden
hangoissa haaraisia kukkapuikeloita, hedekukat
puikelohaarojen päissä, emikukat tyvessä. Hedelmät,
kookospähkinät, pyöreitä, niiden läpimitta 20-30
cm. Uloinna niissä on paksu syykerros; tämän syistä
(n. s. koiirista) valmistetaan köysiä,
mattoja, harjoja j. m. s. Sen sisäpuolella on
kova ,,luukerros" ja tämän sisässä siemen,
jossa ontto, valkoinen, rasvarikas
siemenvalkuainen ja ontelossa väritöntä,
imelää, juotavaksi kelpaavaa kookosmaitoa.
Siemenvalkuainen kuivataan kopraksi,
jota suurin määrin viedään Eurooppaan ja
Pohjois-Amerikkaan ja josta puserretaan
kookosrasvaa (kookosöljyä). Tätä
käytetään m. m. margariini-, saippua- ja
kynttiläteollisuudessa. Puserrusjäännöksiä,
kookoskakkuja ja kookosjauhoja, käytetään
väkirehuna (varsinkin sikojen ja lehmien).
— K. on maapallon tärkein rasvaa tuottava
kasvi. Suurimmat k.-viljelykset ovat
Etu-Intiassa sekä Malaijien ja Austraalian
saaristoissa. Kopran maailmantuotanto on
arviolta 460,000 tonnia vuodessa.

Kookospalmuja Samoalla.

Koolon (kreik.), kaksoispiste.

Koomikko (kreik.), jonkun
koomillisen seikan, ilmiön, osan esittäjä;
henkilö, joka havaitsee ja tuo esiin olioiden
hupaisia ja naurettavia puolia. —
Koomillinen, koomillisuutta sisältävä tai
ilmaiseva; nurinkurinen, hullunkurinen,
hilpeyttä tai naurua herättävä. —
Koomillisuus, kaunotieteellinen käsite,
traagillisuuden vastakohta. Koomillinen on
ilmiö, joka pakottaa rinnastamaan ja
asettamaan yhteenkuuluviksi kaksi
mielikuvaa tai mielikuvasarjaa, joita
erilaisuutensa tai vastakkaisuutensa takia ei
voi rinnastaa ja jotka jyrkästi työntävät
toisiaan luotaan. K:lla on se
ominaisuus, että se panee havaitsijansa
nauramaan. [Laurila, „Estetiikan
peruskysymyksiä" (1918-19).]

Kooni (lat.), kartio. — Koonillinen
refraktsioni, kahtaistaittuminen. —
Koonillinen sektsioni, kartioleikkaus.

Ko’operatsioni (lat.), yhteistoiminta,
osuustoiminta; adj.: ko’operatiivinen.

Ko’optatsioni (lat.), uusien jäsenten
vaali, jolla joku yhteisö tai komitea itse
täydentää itseään, täytevaali. —
Ko’opteerata, toimittaa täytevaali.

Kooppi l. kopsi (engl.),
selfaktorilla tai muulikoneella paljaalle
värttinävarrelle kehrätty puola.

Ko’ordinaatisto (lat.), järjestelmä
pisteen aseman määräämiseksi tasossa tai
avaruudessa kiinteäksi ajatellun
viiva- tai pintaparven avulla. Yksinkertaisin
on suorakulmainen k. Tasossa (kuva 1)
piirretään mielivaltaisen alkupisteen,
origon, kautta kaksi toisiaan vastaan
kohtisuoraa suoraa, akselia, vaakasuora
(abskissa- l. X-akseli) ja

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

pystysuora (ordinaatta- l. Y-akseli).
Kyseellisestä pisteestä (P) piirretään
kohtisuora abskissa-akselia vastaan; origon
(O) ja tämän kantapisteen (x) väli
on pisteen abskissa; sitä merkitään
x-kirjaimella; mainitun kohtisuoran
pituus (xP) tai yhtäpitkä osa
ordinaatta-akselilla (Oy) on pisteen
ordinaatta; sitä merkitään y-kirjaimella.
Pisteen asema merkitään P (x, y). Abskissa
luetaan positiiviseksi oikealle, ordinaatta
ylöspäin, origosta katsoen. — Avaruudessa
(kuva 2) otetaan lisäksi kolmas, Z-akseli
origon kautta, kohtisuoraan edellisiä vaataan;
pisteen asema on silloin P (x, y, z),
sen ko’ordinaatat x, y ja, z.
— Alussa mainittu viiva- tai pintaparvi,
ko’ordinaattaverkko, syntyy, jos
ajatellaan piirretyksi yhtäsuurien
välimatkojen päässä tasoja (suoria) kohtisuoraan
kutakin akselia vastaan. — Muista k:ista
mainittakoon napa-k. (kuva 3), missä
ilmoitetaan pisteen ja origon yhdistysjanan
pituus (radiusvektori, r) ja se
kulma (vaihekulma, φ), minkä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>