Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Koptit-Koralliriutat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Koptin kieli ja kirjallisuus. Koptin
kieli on kehittynyt muinaisegyptin
kielestä, kirjoituksessa on 31 kirjainta,
joista 24 lainattu kreikkalaisilta, 7
demoottisesta kirjoituksesta. Kirjallisuus
käsittelee melkein yksinomaan
uskonnollisia ja kirkollisia aineita. Sen
kukoistusaika kesti arabialaiseen valloitukseen
saakka. — Koptit (arab.), arabialaisten
antama nimitys muinaisten egyptiläisten
jälkeläisille. Heitä on nyk. yli 600,000.
Kuuluvat yleensä omaan monofysiittiseen,
400-luvulla syntyneeseen ja kaavoihinsa
kangistuneeseen koptilaiseen kirkkoon,
jonka patriarkka asuu Kairossa. Kirkkokielenä
on k:n kieli, puhekielenä arabia.
[Rodén (ruots., 1925).]
Kopulatiivinen (lat.) ks.
Konjunktsioni. — Kopulatsioni,
sukupuolinen yhdyntä; kahden sukusolun tai
yksisoluisen eliön täydellinen yhteensulautuminen.
Kora, Leevin pojanpoika, nosti
kapinan Moosesta vastaan (4 Moos. 16);
K:n pojat olivat jumalanpalveluksessa
soiton ja veisuun johtajia.
Koraali (lat.), alk. yksiäänisen kuoron
laulettava messun osa, vastakohtana
pappien solistiselle messuamiselle.
Moniäänisen (,,figuraali"-)laulun tultua
käytäntöön messun säännöllisissä
jokapyhäisissä lauluissa, k.-laulu jäi
tarkoittamaan messun vaihtelevien osien
yksiäänistä esitystä. Uskonpuhdistuksen
kautta tuli näiden tilalle seurakunnan
veisattavia mitallisia virsiä, jotka
perivät niiden nimityksen. — Koraalikirja,
nuottikirja, joka sisältää seurakunnan
käyttämät koraalit, urkusäestyksineeri.
— Koraalinuotit ovat johtuneet
nuottiviivastoille merkityistä neumeista (ks. t.).
Niillä merkitään vielä nykyjäänkin
yksiääniset katoliset messusävelmät. K. eivät
osoita sävelten rytmiä, vaan ainoastaan
niiden melodisen kulun ja niiden
jakautumisen eri tavuille. —
Koraalivirsikirja sisältää koraalisävelmät
yksiäänisinä, ilman säestystä.
Koraani (arab.), muhamettilaisten
pyhä kirja, sisältää Muhammedin ilmestykset.
Lopullinen k.-laitos toimitettiin kalifi
Othmanin aikana. K. jakautuu 114 lukuun
(arab. sura) ja ne värssyihin.
Korais, Adamantios (1748-1833),
uuskreik. hellenisti ja isänmaanystävä,
kansallisen herätystyön aloittajia
maanmiestensä keskuudessa; on julkaisuillaan
tavallaan luonut uuskreik. kirjakielen.
Koralliagaatti, punajuovainen agaatin
muunnos.
Korallieläimet (Anthozoa), lämpimissä
merissä yksittäin tai runkokunnittain eläviä
polyyppimaisia onteloeläimiä. Suuaukon ympärillä
onttoja, sisäänvedettäviä, polttiaiselimillä
varustettuja lonkeroita; ontelovatsan jakavat
säteittäiset väliseinät pilttuihin. Lisääntyminen
suvullista tai suvutonta. Hedelmöitetystä
munasolusta kehittyy vapaasti uiva
ripsitoukka, joka myöhemmin kiinnittyy
alustaansa. Tavallisempi on suvuton
lisääntyminen silmikoimalla; täten syntyvät
suuret korallirunkokunnat. Runkokunnittain
elävillä muodoilla on hiilihappoisesta kalkista
tai eräänlaisesta sarveisaineesta muodostunut
tukiranka, joka yksilöjen kuoltuakin säilyy
edelleen kannattamassa myöhemmin silmikoituneita.
— K. ryhmitetään kahteen alalahkoon:
1. Sulkakorallit (Octocorallia,
Alcyonaria), joihin kuuluvat m. m.
kaunis Välimeressä elävä jalo- l.
punakoralli (Corallium rubrum) ja
2. Kukkaiskorallit (Hexacorallia,
Zoantharia), joita ovat m. m.
merivuokot ja lukuisat riuttakorallit
(esim. Madrepora, Astræa).
 |
Korallieläimiä. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
