Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Krakova-Krasnojarsk
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Krakova (puol. Kraków, saks.
Krakau), linnoitettu kaup. Puolassa,
Veikselin pohjoisrannalla. Vilkas kauppa- ja
teollisuuskaup. Us. keskiaikaisia
rakennuksia: Wawelin mäellä oleva linna ja
tuomiokirkko, jossa Puolan kuninkaat
kruunattiin ja jonka kuoriholvissa sen
monet suurmiehet ovat haudattuina;
goottilaistyylinen Mariankirkko;
Jagellon yliopisto (per. 1364), jolla
500,000-niteinen kirjasto; kansallismuseo;
taidemuseo. 180,000 as., niistä 30,000
juutalaista. — K. lienee perustettu n. 700. Se
oli ensin Vähän-Puolan ja sitten koko
Puolan pääkaupunkina v:een 1550
(nimellisesti v:een 1609). Ympäristöineen
itsenäisenä tasavaltana 1815-46, kuului
Itävaltaan v:een 1918.
 |
Krakova. Linna ja tuomiokirkko.
|
Krakoviak, vilkas 2/4-tahtinen puol. tanssi.
Kramar [krāmarž], Karl (s. 1860),
tšek. poliitikko. Pääministerinä 1918-19;
kansallisdemokraattisen puolueen johtaja.
Krambambuli [-ba’m-], päihdyttävä
juoma; mellakka.
Kramsu, Kaarlo (1855-95), suom,
runoilija. Julk. „Runoelmia" (1878 ja
1887; uusi päin. 1900), joissa kuvastuu
raskas elämäntuska. Tunnetuimmat K:n
runoista ovat „Santavuoren tappelu" ja
„Ilkka". [Castrén (Finsk Tidskrift 1923).]
 |
Kaarlo Kramsu.
|
Kran, persialainen hopearaha, = 20 šahia.
V. 1877 = 1 frangi, sen jälkeen alentunut arvossa.
Krana (saks.-ruots.), nostokurki; (vesi)hana.
Kranaatti, granaatti (ks. t.).
Kraniaali-indeksi (lat.) l. kallon
vertausluku, antropologisissa
mittauksissa käytettävä suhdeluku, joka
ilmaisee pääkallon leveyden (päälaella) ja sen
pituuden (otsasta niskaan) suhteen, kun
pituus merkitään 100:lla. Henkilö, jonka
k. on 80 tai suurempi, on lyhytkalloinen;
jos k. on 80-75, on hän keskikalloinen,
ja pitkäkalloinen, jos k. on enintään 75.
Kraniologia (lat.-kreik.), oppi
pääkallon rakenteesta. — Kraniometri,
pääkallon mittaamiseen käytettävä koje. —
Kraniometria, pääkallon mittaaminen.
— Kraniotomia, (sikiön) pääkallon
murskaaminen (vaikeissa synnytyksissä).
Krankka, Hannu (k, n. 1630), kuten
isänsäkin Eerik K. (k. n. 1579)
Pohjanmaan talonpoikien päälliköitä.
Vangitsi 1597 kuninkaan voudin Abraham
Melkiorinpojan, joutui itse vangiksi
Santavuoren taistelussa, v:sta 1600
kruunun lohivoutina Peräpohjassa ja 1611
suksimiesten päällikkönä sotaretkellä Vienaan.
Krapotkin, Kropotkin (ks. t.).
Krappi, värimatara (ks. t.). —
Krappilakka, luonnosta saatavan
krappipunavärin tai tätä jäljittelevien
alitsariinivärien aluminiumyhdistys, kaunis
ruusunpunainen väri. Käytetään vesi- ja
öljymaalina. — Krappipuna, värimataran
(Rubia tinctorum) juuresta saatava
punainen väri (turkinpunainen).
Krapu. 1. Tähtit. K. (lat. Cancer),
eläinradan neljäs merkki ( ♋ ); myös
tähtikuvio pohj. taivaalla Kaksoisten ja
Leijonan välillä. — 2. Eläint.
Jokiäyriäinen (ks. t.).
Krašaani (ruots.), ritarimerkki.
Krasicki [-i’tski], Ignacy
(1735-1801), puol. kirjailija, arkkipiispa.
Kirjoittanut satiirisia runoja,
Krasin [krā-], Leonid
Borisovitš (s. 1870), ven. bolševikkipoliitikko,
kaupan kansankomissariaatin puheenjohtajan sijainen.
Krasinski [-i’njs-], Zygmunt
(1812-59), puol. runoilija, maansa suurimpia.
Pääteos „Ei-jumalainen komedia" (suomen.).
Krasnaja Gorka, Yhinmäki (ks. t.).
Krasnoarmejsk. 1. Ennen Sarepta,
saks. siirtokunta Venäjällä, Volgan
eteläisimmässä mutkauksessa. Suuri
sinappitehdas. — 2. Ent. Jalta (ks. t.).
Krasnodar, ennen Jekaterinodar,
kaup. Etelä-Venäjällä, Mustaanmereen
laskevan Kuban-joen varrella; nimellisesti
autonomisen Adige-Tšerkessiläisten
alueen pääkaup. 142,000 as.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0412.html