Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kreikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ja albaanialaista ainesta. (K:n rajojen
ulkopuolella asuu kreikkalaisia
Kypros-saarella 220,000, Dodekanes-saarilla
100,000, Egyptissä 150,000, Albaaniassa
100,000, Etelä-Venäjällä 150,000,
Amerikassa 500,000 ja Turkin alueella pari
miljoonaa — viimemainittu luku on
kuitenkin v:sta 1923 tuntuvasti pienentynyt
Turkin kreikkalaisten siirtymisen johdolta
Kreikkaan.) Vähemmistökansallisuuksia
K:ssa ovat albaanit ja bulgaarit. —
Pääelinkeinot hedelmäin- ja viljanviljelys;
vain 1/5 maasta viljelyskelpoista.
Tärkeimmät vientitavarat ovat korintit,
tupakka, viinit, oliivit, viikunat; viljaa
täytyy tuoda maahan.. Teollisuus on viime
aikoina vilkastunut, mutta vieläkin
tuodaan maahan paljon teollisuustuotteita.
Merenkulku on vilkasta. Rautateiden
pituus n. 2,500 km. — Raha drakma ja
lepta. Valtionuskonto kreik.-kat.
Oppivelvollisuus säädetty; 1 yliopisto ja
1 tekn. korkeakoulu (Ateenassa).
Hallinnollisesti K. on jaettu 32 nomokseen.
Pääkaup. Ateena. Kartta ks.
Balkanin niemimaa, ks. kuvaliitettä.
Historia. Kehitettyään pronssikautena
korkean esihist. kulttuurin (ks. Kreettalainen
kulttuuri ja Mykeneläinen kulttuuri)
K. rautakauden alussa n,. 1100 e. Kr. joutui
eristetyksi ja taantui sivistyksellisesti.
Uusia indo-euroopp. heimoja tunkeutui sinne
(„doorilaisten vaellus") ja näin muodostui
vähitellen historiallisesti tunnettu K:n
kansa. Kehityksen etunenään astuu
joukko kaupunkivaltioita (Efesos, Miletos,
Teeba, Argos, Ateena, Sparta y. m.). Itärannikon
ja Vähää-Aasian kaupungit alkoivat harjoittaa
merikauppaa ja perustivat n. v:sta 750 siirtokuntia
pitkin Euroopan etelärannikkoa
Mustaltamereltä Marseillen seuduille saakka ja
varsinkin Sisiliaan ja Etelä-Italiaan
(,,Iso Kreikka"). Tytärkaupungit veivät
emämaahan viljaa ja ostivat sieltä
kulttuurituotteita, joita kuten kreik.
sivistystä yleensä levittivät laajalle.
Siirtyminen maataloudesta kauppaan aiheutti
sisäisiä taisteluita. Us. kaupungeissa se
vei tyrannivaltaan.
Ateenassa, yhtyneen Attikan pääkaupungissa,
alemman kansan tyytymättömyys oikeudelliseen
mielivaltaan ja taloudelliseen ahdinkoonsa
aiheutti kirjoitettujen lakien säätämisen
(ks. Drakon, Solon). N. 560-510 Ateena,
joka niinkuin muutkin valtiot, aikoinaan oli
ollut kuningaskunta, mutta sitten
karkoittanut kuninkaansa, oli tyrannien
hallitsema (ks. Peisistratos, Hipparkos,
Hippias). Heidän kukistuttuaan Ateenasta
tuli kansanvaltainen tasavalta, Jossa tosin
arkontit ja areiopagi (ks. n.)
edelleen säilytettiin rajoitetuin valtuuksin,
mutta jossa kansa kansankokouksen kautta sai
entistä suuremman sananvallan. Vapaudelle
vaaralliset kansalaiset saatettiin äänestyksellä
karkoittaa maanpakoon (ks. Ostrakismi).
500-luvulla oli Persia alistanut
valtaansa Vähän-Aasian kreik. kaupungit.
Nämä tekivät 500 e. Kr. kapinan, jonka
persialaiset kukistivat, mutta joka aloitti
persialaissodat (500-449).
Kostaakseen kapinallisia auttaneille
Ateenalle ja Eretrialle Persian kuningas
Dareios lähetti laivaston Kreikan vesille.
Se laski sotajoukon maihin Attikassa.
mutta Miltiadeksen johtamat
kreikkalaiset voittivat sen Maratonin
tasangolla (490). V. 480 Kserkses toi
Aigeianmeren ympäri armeijan, jota vastaan
taistellessaan Termopylain solassa
Spartan kuningas Leonidas kärsi
sankarikuoleman. Ateena hävitettiin. Salamiin
taistelussa pers. laivasto perinpohjin
voitettiin (480) ja seur. v. maa-armeija
Plataiain taistelussa sekä laivasto Mykalen
niemen kohdalla. Persialaiset
karkoitettiin kokonaan Aigelanmereltä.
Voittojen hedelmät tulivat etupäässä
Ateenan hyväksi, jota Temistokles,
Aristeides ja myöhemmin Perikles johtivat.
Se oli suuren, 200 kaupunkia käsittävän
meriliiton päävaltio. Spartan ja Ateenan
kilpailu Kreikan hegemoniasta
(ylivallasta) aiheutti peloponnesolaissodat
(431-404), joiden päättyessä Ateenan oli
luovutettava Attikan ulkopuolella olevat
alueensa, purettava satamakaupunkiinsa
Peiraieukseen johtavat muurit ja
luovutettava laivastonsa. Perikleen aikana
laajennettua kansanvaltaa kohtasi
Ateenassa lyhytaikainen taantumus (,,30
tyrannia"). Vähän-Aasian kreik. kaupungit
menetettiin uudelleen Persialle (ks.
Antalkidas). Spartalta peri Teeba
hegemonian lyhyeksi ajaksi (ks.
Epameinondas). Vähitellen alkoi
Makedonia sekaantua Kreikan asioihin ja teki
lopun Kreikan valtioiden itsenäisyydestä
(vrt. Demostenes). Ratkaiseva
taistelu oli Kaironeiassa 338 e. Kr. Kapinat
Filippoksen ja Aleksanteri Suuren
kuoltua tukahdutettiin. Roomalaisten
voitettua makedonialaiset 197 e. Kr. he
alkoivat sekaantua K:n asioihin ja
kukistivat vastarintaan nousseen Akalan liiton
(146). K. menetti nyt kaiken itsenäisyytensä
ja liitettiin lopullisesti 27 e. Kr.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
