Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kreikkalainen tuli-Kreikkalainen uskonto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
rakennuksia olivat Pæstumin temppeli,
Olympian Zeuksen temppeli, Partenon
(doorilaisia), Erekteion ja Niken
temppeli Ateenassa, Pergamonin temppeli ja
Zeuksen alttari, Halikarnassoksen
Mausoleion (joonialaisia), Lysikrateen
muistomerkki (korinttilainen), eräät teatterit,
kuten Ateenan Dionysoksen teatteri. —
2. Kuvanveisto tulee k:ssa t:ssa
käänteentekeväksi sen johdosta, että se ottaa
alastoman ihmisruumiin kuvaamisen
päätehtäväkseen. Taiteilijat eivät pyrkineet
yksilölliseen näköisyyteen, vaan esittivät
ihannetyyppejä, kuvasivat he sitten
ihmisiä tai jumalia. Arkaisen kauden
veistokset, useat Apollonin nimellä tunnetut
miesten kuvat, ovat aluksi jäykkiä ja
tiukasti frontaliteettiasennossa, mutta
myöhemmät jo melkoisesti vapaampia.
Persialaissotien jälkeen sekä
rakennustaiteen että kuvanveiston alalla vallitsee
vilkas toiminta. Myronin, Feidiaan,
Polykleitoksen teoksia aateloi
suurpiirteinen ylevyys. Seur. vuosisadan
kuvanveistäjät Skopas, Praksiteles
ja Lysippos esittävät yksilöllisempää
kauneutta. Vars. hellenistisenä aikana taide joutui
palvelemaan ruhtinaiden kauneudenhalua ja
koristamaan uusia kaupunkeja (Aleksandriaa,
Rodosta ja Pergamonia). Ylevyyden ja hillityn
kauneuden sijalle astuvat intohimoisuus ja raju
voima. Esim. ,,Borghesen taistelija"
(ks. Agasias), „Laokoon", „Rodoksen
kolossi", „Farnesen härkä", edelleen „Kuoleva
gallialainen" ja „Vaimonsa ja itsensä surmaava
gallialainen", joihin aiheet on saatu
gallialaisten n. 200 Vähään-Aasiaan
tekemästä sotaretkestä. Attikalainen koulu
säilyi muodoltaan loistavana, mutta tuli
yleensä aistilliseksi ja imeläksi. —
3. Maalaustaiteen asema on ollut
huomattava, mutta vaasimaalauksia
lukuunottamatta tiedot siitä ovat niukat. Ensim.
huomattavampi mestari on Polygnotos,
muita Zeuksis ja vars. Apelles.
Kreikkalainen tuli, helposti syttyvä,
heikosti räjähtävä, runsaasti sakeaa savua
kehittävä seos, luultavasti salpietaria,
rikkiä, hiiltä, pikeä, hartsia, naftaa
y. m. Keksitty Kiinassa. Kreikkalaiset
joiden salaisuutena se oli vuosisatoja,
käyttivät sitä sotatarkoitukseen.
Kreikkalaiskatolinen kirkko, oik.
Idän oikeauskoinen katolinen
ja apostolinen kirkko, myös
oikeauskoinen l. ortodoksinen kirkko,
1054 roomalaiskatolisesta kirkosta eronnut
kristillinen kirkkokunta, johon kuuluvat
Balkanin kansat, venäläiset, Välimeren itäisten
rannikkomaiden kristittyjen enemmistö,
karjalaiset ja pieni määrä suomalaisia. Eroaa
room.-kat. kirkosta oppinsa puolesta
siinä, että se ei yleensä ole kehittynyt
eikä sitä ole sovellutettu hist.
olosuhteiden mukaan, vaan se on pääasiassa vielä
samalla kannalla kuin 400-luvulla. Näin se
esim. hylkää kiirastuliopin ja jakaa
leipää ja viiniä ehtoollisvieraille. Papit
saavat mennä, kerran naimisiin (ei piispat).
Pyhimyksille, pyhäinjäännöksille ja
pyhimyskuville annetaan suuri arvo; paastoa
pidetään tärkeänä; luostareita on
lukuisasti, mutta vain yksi munkkikunta (vrt.
Basilius Suuri). Jumalanpalvelusmenot
ovat moninaiset. Keskitettyä hallintoa ei ole;
on olemassa joukko itsenäisiä (,,autokefaalisia")
kirkkokuntia, jollainen Suomenkin k.-k. k.
v:sta 1923 on.
Suomen kreik.-kat. kirkkokunnan
jäsenmäärä on n. 66,000. Sillä on
pappisseminaari Sortavalassa, äänenkannattaja
viikkolehti „Aamunkoitto". Luostareita
on neljä: Valamossa, Konevitsassa,
Petsamossa ja Lintulassa (naisluostari).
Kirkkokunnan järjestysmuoto vahvistettiin
26/11 1918 annetulla asetuksella, joka
muutettiin asetuksella 14/1 1925. Sen
mukaan kirkkokuntaan, joka muodostaa
Viipurin ja Karjalan hiippakuntaan
jaetun arkkihiippakunnan, kuuluvat
kreik.-kat. uskoa tunnustavat Suomen
kansalaiset ja seurakunnan jäseniksi
otetut ulkomaalaiset. Ylin hallitus on maan
hallituksella sekä hengellisissä asioissa,
eräin rajoituksin, piispainkokouksella
ja kirkolliskokouksella. Muina
hallintoeliminä ovat piispat, kirkollishallitus
(Sortavalassa), seurakunnankokous,
-valtuusto ja -neuvosto. Kirkkokunnalla on
oikeus hoitaa omaisuuttaan ja verottaa
jäseniään, perustaa kouluja sekä
kirkollisia ja hyväntekeväisyyslaitoksia.
Seurakunnat ovat velvollisia rakentamaan ja
ylläpitämään kirkkonsa, hautausmaansa
sekä papistonsa virkatalot ja
palkkaamaan papistonsa ja kirkonpalvelijansa.
Kreikkalaisten uskonto, sellaisena
kuin se esiintyy Homeroksen runoissa,
osoittaa jo vuosisatoja kestänyttä
kehitystä. Aikaisempien synkkien,
epämääräisten ja epälukuisten henkiolentojen
sijalla on valoisa, rajoitettu
jumalamaailma, jonka jäsenet ovat
selväpiirteisiä ulkomuodoltaan ja sisäisesti
ihmisten tapaisia inhlmillisine tunteineen,
intohimoineen ja siveellisine heikkouksineen,
Näitä Olympos-vuorella autuaallista
elämää viettäviä jumalia on 12: Zeus, Hera,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
