Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 739-740 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kresty-Krevetti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kresiomatia (kreik.), vieraan kielen
lukukirja, joka sisältää etupäässä
suorasanaisia otteita eri kirjailijain
teoksista. vrt. Antologia.

Kresty, vankila Pietarissa. Siellä
säilytettiin suom. virkamiehiä, jotka eivät
noudattaneet n. s. yhdenvertaisuuslakia.
[Wirén (1917).]

Krestyn-kopin ovensuunurkkaus.

Kretikos (kreik.), keskilyhyt,
runojalka, jossa on kaksi pitkää ja niiden
välissä lyhyt tavu (— |_| —).

Kretinismi, kilpirauhasen puutteellisen
toiminnan yhteydessä varhaisina lapsuusvuosina
ilmenevä henkinen vajavaisuus (usein
tylsämielisyys), johon aina liittyy
luuston kasvun pysähtyminen (kääpiökasvu) ja
ihon pöhöttyneisyys ja ryppyisyys (myksedeema).
Kilpirauhanen on surkastunut pieneksi tai aivan
olemattomiin, toisinaan taas kaulakuvuksi
turvonnut. K. aiheutuu joko synnynnäisestä
tai varhaisella kehitysasteella sattuneesta
kilpirauhasen vahingoittumisesta; tämän
syytä ei kumminkaan lähemmin tunneta.
Tauti esiintyy palkallisena eräissä
Alppien ja Pyreneitten vuoriseuduissa
(tilapäisenä muuallakin) ja monet sinne
muuttaneet täysin normaaliset henkilöt
saavat siellä struuman ja sen jälkeen
kretlinisiä lapsia. On otaksuttu, että
taudin aiheuttaisi juomaveden
jodisuolojen puute, josta syystä viime aikoina on
Sveitsissä alettukin huolehtia siitä, että
koululapset saavat vähäisiä jodimääriä.
Eläinten kilpirauhasista valmistetuilla
lääkkeillä on k:ia voitu ehkäistä, jopa
parantaakin.

Kretonki (ransk.), kangaspainossa
kuvitettu toimikaskangas, jota tavallisesti
valmistetaan haaskiopuuvillasta kehrätystä langasta.

Kretzer [-tser], Max (s. 1854),
saks. kirjailija. Kuvannut Berliinin
yhteiskunnallisia oloja. Teoksia suomen.:
„Vuorisaarna", „Aatetoverit".

Kretzschmar [-tšm-], Hermann
(1848-1924), saks. musiikintutkija.
Teoksia: „Führer durch den Konzertsaal",
„Geschichte der Oper". — Kretzschmar,
Johannes (s. 1864), saks.
historiantutkija. Julkaissut tutkimuksia m. m.
ruotsalaisten osanotosta 30-vuotiseen sotaan.

Kreuger [krög-], Nils (s. 1858),
ruots. maisemamaalari, etevä eläinten esittäjä.

Kreuger: Rantalaidun.

Kreusa, kreik. taruhenkilöitä. 1.
Priamoksen tytär, Aineiaan puoliso. — 2.
Kuninkaantytär, jonka Iason nai hyläten
Medeian.

Kreutseri (saks.), ent. Saksassa ja
Itävalta-Unkarissa käytetty vaihtoraha.

Kreutzer [-oits-], Konradin
(1780-1849), saks. oopperansäveltäjä. Teoksia:
„Yökausi Granadassa". — Kreutzer [krötsä’r],
Rodolphe (1766-1831), ransk. viulutaituri.
K:n viuluetydit ovat vieläkin käytännössä.
Hänelle Beethoven omisti „Kreutzersonaattinsa".

Kreutzwald [kroitsvalt],
Friedrich Reinhold (1803-82),
vir. lääkäri, Kalevipoegin (ks. t.)
sommittelija ja Viron kirjakielen uudistaja.

Fr. R. Kreutzwald.

Kreuznach. [kroitsnah], kaup.
Preussissa, Reininmaakunnassa, Reinin lisäjoen
Nahen varrella. Suolalähteidensä vuoksi
suosittu kylpy- ja vesiparannuspaikka. 25.000 as.

Kreuzzeitung [kroitstsaitung], oik.
Neue Preussische Zeitung,
saanut nimen merkistään, rautarististä;
saksalaiskansallinen berliiniläinen
sanomalehti, preussil. maanomistaja-aatelin
äänenkannattaja, per. 1848.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>