Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kristillisen Työväen Liitto-Kritias
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto
(per. 1908) jakautuu seur. yhdistyksiin:
Naisylioppilaiden Kristillinen Yhdistys
(per. 1897), Miesylioppilaiden
Kristillinen Yhdistys (per. 1899), Akateemisten
Vapaaehtoisten Lähetysliitto (per. 1897),
Ruotsinkielisten Ylioppilaiden
Kristillinen Yhdistys (per. 1914) ja Turun
Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys (per.
1925), jäseniä yht. 366. Äänenkannattaja
Ad Lucem (kaksikielinen, per. 1909).
K:n y:n merkkimiehiä ovat Wilder,
Mott, Fries, Nicolay. [Mott, „The World’s
Student Christian Federation" (1920);
Voipio, „Nuorten parissa uudessa
maailmassa" (1914).]
Kristillisen Työväen Liitto,
Tampereella, per. 1906. Liitto „pyrkii
kristinuskon ja isänmaan rakkauden pohjalla
vapauttamaan kansan niin hyvin pääoman
sortavasta ylivallasta kuin kristinuskoa
halveksivista maailmankatsomuksista".
Käytännöllinen ohjelma läheinen sos.-dem.
puolueen ohjelmalle. Liitolla ollut 1-2
edustajaa Eduskunnassa 1909-22. Äänenkannattaja
„Työkansa", paikallisyhdistyksiä 20-25.
Kristillisen Työväen Nuorisoliitto,
Tampereella, per. 1916, puolueeton
kristillisen työläisnuorison yhtymä.
Paikallisosastoja 15, opintokerhoja n. 20.
Äänenkannattaja „Nuori Kansa".
Kristineberg, eläint. asema Ruotsissa
Bohusläänissä Gullmarsinvuonon suulla
vastapäätä Lysekiliä.
Kristinehamn, kaup. Ruotsissa,
Vermlannissa. 12,000 as.
Kristinusko, se uskonto, jonka
keskushenkilönä on Jeesus Kristus ja
tunnustajain järjestönä kristillinen kirkko. K:n
kehto on juutalaisuus, josta k. on saanut
monoteismin, mutta poistanut kansallisen
ja paikallisen luonteen. K:n tunnustajia
on n. 650 miljoonaa l. 35-36 %
ihmiskunnasta. Niistä on 300 milj. room.-kat.,
230 milj. protestantteja (luterilaisia ja
reformeerattuja) ja 120 milj. kreik.-kat.
Kristittyjen vainot. Ensimmäiset
niistä olivat Neron ja Domitianuksen
aikoina. N. 112-249 noudatettiin
Trajanuksen ohjetta, että kristittyjä ei
pitänyt etsiä eikä nimettömiä ilmiantoja
ottaa huomioon, vaan jos heitä syytetään
eivätkä kiellä uskoaan, on heitä
rangaistava valtiorikoksesta. Paikallisia vainoja
kuitenkin oli esim. Marcus Aureliuksen
ja Septimius Severuksen aikoina. Decius
alkoi yleisen vainon, jota jatkui seur.
keisarien aikana, Gallienus antoi 260
suvaitsevaisuusasetuksen, jota seurasi 303
alkanut Diocletianuksen vaino.
Kristityn vaellus ks. Bunyan.
Kristofer, Tanskan kuninkaita. —
1. K. I, hallitsi 1252-59. — 2. K. II,
hallitsi 1320-32. — 3. K. III Baijerilainen
(1418-48), hallitsi 1440-48. Kutsuttiin enonsa
Eerik Pommerijaisen jälkeen Tanskan, Ruotsin
(1441) ja Norjan kuninkaaksi; julkaisi
Kristofer-kuninkaan maanlain, sai katovuoden
johdosta nimen „pettukuningas".
Kristofer-kuninkaan maanlaki,
kuningas Kristofer Baijerilaisen 2/5 1442
vahvistama Ruotsin yleinen laki, joka
oli Ruotsissa ja Suomessa noudatettavana
lakina, kunnes 1734 v:n laki annettiin.
Kristoforos (kreik., = Kristuksen
kantaja), kat. pyhimys, legendan mukaan
jättiläinen, joka haki mahtavinta herraa
ja tapasi tämän Kristuksessa, joka antaa
K:n kantaa itsensä lapsenhaahmossa joen yli.
Kristologia (kreik.), kristillinen oppi
Jeesuksen Kristuksen persoonasta.
Kristuksen hikiliina ks. Veronika.
Kristuksen kuvat. Luotettavia
Kristuksen kuvia ei ole olemassa. Aikojen
kuluessa on vakiintunut n. s. hist.
Kristus-tyyppi: lempeät, inhimilliset piirteet
omaava parrakas, hiuksiaan keski jakauksella
pitävä mies. vrt. Abgar-kuvat.
ks. esim. kuvaliitettä Flaamilaista
taidetta I siv. 901-902 ja Italian
taidetta, — Kristuksen seuraamisesta,
Tuomas Kempiläisen (ks. t.) tekemäksi luultu
hartauskirja, syntynyt Alankomailla n. 1410-20
(us. suomen.); saattaa myös olla Jean de Gersonin
(ks. t.) kirjoittama. — Kristuksen tunnuskuvat,
kala, myöh. karitsa, jonka yläpuolella usein oli
kristusmonogramma (ks. t.).
Kristus ks. Jeesus Kristus.
Kristusmonogramma l. Kristuksen
nimikirjaimet, Kristuksen
nimen lyhennysmerkit, vanhan kirkon
kuvannollisina merkkeinä käyttämät.
| Tavallisimmat ovat |
Perinnäinen käsitys väittää ne johdetuiksi Jeesuksen ja Kristuksen nimen alkukirjaimista, mutta itse asiassa ne johtuvat osin egypt, jumalanmerkistä, osin kuusivärttinäisestä, jumaluutta kuvaavasta auringonrattaasta, Muita k:oja ovat INRI ja IHS. Kriteeri (kreik.), koetin, koetuskivi; jollekin asialle niin ominainen määre. että sen olemassaolosta voidaan päättää asian olemassaolo. << prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >> Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >> https://runeberg.org/pieni/2/0426.html 
|
