Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 757-758 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Krossi-Kruununkyyti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Krossi, grossi, 12 tusinaa.

Kroton, muin.-kreik. merikaupunki
Etelä-Italiassa, per. n. 700 e. Kr.

Krueger [-y-], Karl Nikolaus
Adalbert (1832-96), saks. tähtitieteilijä.
Ottanut osaa pohjoisen tähtitaivaan
luetteloimiseen („Bonner Durchmusterung"),
suorittanut erittäin huolellisia tähtien
asemamääräyksiä, havainnut kiertotähtiä,
pyrstötähtiä, vaihtelevia tähtiä,
parallakseja. Toimi 14 v. Helsingin
Yliopistossa.

Krumbacher [-bahher], Karl
(1856-1909), saks. filologi. Aloitti
uudenaikaisen bysanttisen tutkimuksen.
Teoksia: „Geschichte der byzantinischen
Literatur"; perusti Byzantinische
Zeitschrift-aikakauslehden.

Krupp, Alfred (1812-87) ja hänen
poikansa Friedrich K. (1854-1902),
saks. tehtailijoita, perustivat Saksan
suurimman teollisuusyrityksen, johon paitsi
Essenissä olevaa teräsvalimoa kuuluu
joukko muita teollisuuslaitoksia ja
kaivoksia; aikaisemmin tunnettu varsinkin
tykkien valmistajana; tuottaa nyttemmin
koneita, rautatietarpeita, puolivalmisteita
teräksestä ja raudasta. — Krupp von
Bohlen und Halbach, Gustav
(s. 1870), Krupp-yhtymän johtaja v:sta
1906, jolloin nai F. Kruppin vanhimman
tyttären; aiemmin lähetystöneuvos.

Kruppi (engl.), kuristustauti.

Krusifiksi (lat.), ristiinnaulitunkuva.

Kruskopf [-ū-], Pehr Adolf
(1805-52), maalaaja ja Yliopiston
piirustuksenopettaja 1831-49. Julk.
kivipiirroskokoelman 1837 ja seur. v.

Krusta (lat.), rupi haavoissa ja
ihottumissa.

Krustadi (ransk.), kuoriainen,
pikarinmuotoinen vehnäjauhotaikinasta tehty
kuori, joka täytetään jollakin täytteellä;
joskus koko annosta sanotaan k:ksi.

Kruunu (lat. corona = seppele). 1.
Pystyssä olevilla tai yhteentaivutetuilla
sangoilla varustettu, jalosta metallista
tehty päänkoriste; käytetään
ruhtinaallisen arvon merkkinä, nyk. sangen
harvoin. Heraldiikassa erotetaan aatelis-,
vapaaherrallinen, kreivillinen,
ruhtinaallinen, herttuallinen, kuninkaan ja
keisarin k. Kuuluisia k:ja ovat esim.
Lombardian rauta-k. 500-luvulta, Unkarin
P. Tapanin k. (alk. bysanttilainen) ja
n. s. Kaarle Suuren k. Wienissä (osittain
bysanttilainen). Paavin k:sta ks. Tiara.
Ruotsissa ja Suomessa k.-sanaa on
käytetty myös merkitsemään valtiota
varallisuusoikeudellisena, juridisena henkilönä,
joskus valtiovaltaa sellaisenaan. —

Kruunuja, 1 aatelinen, 2 vapaaherrallinen, 3 kreivillinen, 4 Suomen suuriruhtinaallinen.

2. Rahayksikkö. Ruotsissa, Tanskassa ja
Norjassa alk. = 1,40 kultafrangia.
Itävallassa (1892-1924) ja Unkarissa alk. = 1,05
kultafrangia. Myös Tšekkoslovakian
rahayksikön nimi. Saksassa (v:sta 1875) =
10 Saksan mk:n kultaraha. Englannissa =
5 shillingiä. — 3. Kaksi tähtikuviota:
Pohjoinen K., pieni, kaunis tähtikuvio
itään Karhunvartijasta, Eteläinen K.,
meillä näkymätön, vähäpätöinen
tähtikuvio lähellä Joutsimiestä.

Kruununiasiamies, henkilö, joka joko
virkansa puolesta tai erityisen
määräyksen nojalla edustaa valtiota
oikeudenkäynneissä ja erilaisissa toimituksissa,
joissa valtioin etu on kysymyksessä.

Kruununjyvät, jyvissä suoritettava
osa kruununveroa. Nämä kruununverot
lakkautettiin 1/1 1925 lähtien muualta
paitsi, Ahvenanmaalta (Asetus 29/11 1924).

Kruununkalastus. Kruunun
yksityiset kalastukset meressä, sisävesissä ja
joissa ovat nyk. osaksi kruunulle
kuuluvia vesialueita, osaksi ne käsittävät
kruunun yksinomaisen oikeuden määrättyjen
kalalajien, pääasiallisesti lohen ja siian
pyyntiin muutamissa joissa ja niiden
suilla. Paitsi näitä kalastuksia kuuluu
kruunulle kalastuksia myös sen
omistamien tilojen perusteella. Sitäpaitsi
kruunu omistaa myös kruununmaihin ja
kruununpuistoihin kuuluvat kalavedet.
— Kruununkalastusarentiyhtiö on
jonkun kalastuskunnan tai kalastuskuntien
osakkaiden muodostama yhtiö, jolla on
vuokrattuna kruununkalastuksia
valtiolta. K. jakaa voittonsa
manttaalimäärää vastaavina osuuksina kullekin
yhtiöön kuuluvalle tilalle.

Kruununkylä, Kruunupyystä (ks. t)
toisinaan käytetty nimitys.

Kruununkymmenykset ks. Kymmenykset.
— Kruununkyyti, alkujaan
määrätyn maaomaisuuden omistajan
velvollisuus vaadittaessa kyyditä
viranomaisia ja arvohenkilöitä sekä
valtionomaisuutta ja vankeja. Nyk. k:ksi
sanotaan irtolaisten, vankien y. m.
kuljettamista yhteisön kustannuksella. —
Kruununliikamaa ks. Liikamaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>