Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 769-770 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kuggsund-Kuittaus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kuggsund, salmi Emäsalon (Emsalön)
ja Uudenmaan rannikolla mantereesta
pistävän niemen välissä, n. 10 km
Porvoosta etelälounaaseen.

Kugler [kūk-], Franz Theodor
(1308-58), saks. taidehistorioitsija.
Perustava merkitys on ollut varsinkin hänen
teoksillaan: „Handbuch der Kunstgeschichte"
ja „Geschichte der Baukunst".

Kuguaari, puuma (ks. t.).

Kulia (Lucioperca sandra), Pohjois-
ja Itä-Euroopan merissä ja sisävesissä
elävä piikkieväinen petokala; yleinen
Etelä- ja Keski-Suomessa. Suurimmat
k:t ovat 8-10 kg:n painoisia ja lähes
1 m:n pituisia; tavallisesti k. tulee
kumminkin vain 3-4 kg:n painoiseksi ja
50-60 cm pitkäksi. Elää syvällä. Kutee
touko-kesäkuussa. Liha hyvin hyvää.
ks. värikuvaliitettä Kaloja.

Kuhankeittäjä (Oriolus galbula),
rastaan kokoinen varislintu; uros
koreankeltainen, siivet ja pyrstön tyvipuoli
mustat, naaras vihertävämpi. Meillä
Kaakkois-Suomessa. Pesä kiinnitetty
vaakasuoran oksan hankaan, munia 4-5,
ruusunpunaiset, tummatäpläiset. Syö
hyönteisiä ja niiden toukkia. Talvehtii
Etelä-Afrikassa.

Kuhankeittäjä.

Kuhankoski, valtion tyttökoti
Laukaalla, per. 1923.

Kuhankoski, koski n. 7 km Laukaan
kirkon eteläpuolella; sen kautta Saravesi
laskee Leppäveteen. Kankaan paperitehtaan
sähkövoima-asema.

Kuhilas, pieni ruiskeko, jossa lyhteet
kuivuvat ja jyvät jälkikypsyvät, kunnes lyhteet
saatetaan lopulliseen säilytyspaikkaansa
tai riiheen.

Kuhl [kūl], Hermann von
(s. 1856), saks. kenraali, sotilaskirjailija;
julk. m. m. „Der deutsche Generalstab in
Vorbereitung und Durchführung des
Weltkrieges", ,,Der Weltkrieg im Urteil
unserer Feinde".

Kuhlut, eläinl., ovat tulehduksen
vuoksi erittyvän nesteen aiheuttamia
jännetuppiloiden tai nivelpussien
pullistumia. Niitä parannetaan siteillä,
kääreillä, väkevillä voiteilla.

Kuhmalahti, kunta Hämeen läänissä
Hämeen ja Satakunnan rajamailla, Längelmäveden
itäpuolella; 207,3 km², 2,314 as. (1925).

Kuhmoinen, kunta Hämeen läänissä
Keski-Hämeessä, keskisen Päijänteen
länsipuolella. 727,7 km²,
7,189 as. (1925)

Kuhmoniemi, kunta Oulun läänin
iaakkoiskolkassa Venäjän rajalla;
4,739,2 km², 9,276 as. (1925).

Kuhn [kūn], Adalbert (1812-81),
aks. kielentutkija, julk. tärkeitä tutkimuksia
vertailevan indoeuroopp. kielitieteen alalta.

Kuhnamo, Saarijärven ja Viitasaaren
reittien yhtymisjärvi, 16,5 km pitkä,
suurin leveys 1,2 km.

Kuhneparannus [kūne-] l.
kuhniminen, saksilaisen puusepän ja
luononparantajan Louis Kuhnen (kuoli
n. 1915) mukaan nimensä saanut
luonnonparannusmenetelmä, johon sisältyy
vegetaarinen ruokajärjestys ja erinäisiä
kylpyjä, varsinkin istumakylpyjä.

Kuhnuri, koirasmehiläinen. —
Kuhnuriemo, työmehiläinen, joka
emottomassa pesässä alkaa suvuttomasti laskea
munia. Näistä työmehiläiskennoissa
kasvaa n. s. kyssätoukkia, joista
tulee pelkkiä koiraksia.

Kuikat (Colymbus l. Gavia),
peräjalkaisten lahkoon kuuluvia suuria lintuja;
räpyläjalat. Yleisimmät meikäläiset lajit
kaakkuri (ks. t.) ja kuikka
(C. arcticus). Kuikka on selkäpuolelta
musta, valkotäpläinen, alta valkea,
kaulassa musta, sinipunahohtoinen iso läiskä.
Asustaa kesäisin sisävesissä, siirtyy
syksyisin tavallisesti merelle. Taitava
sukeltaja. Syö kaloja. Joks. yleinen koko
maassamme. Munia 2, ruskeat, mustatäpläiset.
ks. värikuvaliitettä Lintuja.

Kuilu, pystysuora tai kalteva käytävä
maanpinnalta kaivokseen.

Kuilu-uuni l. purnu-uuni, korkea
liereä uuni, jossa aineksia eri
tarkoituksia varten joko sulatetaan,
pelkistetään j. n. e. (masuuni, kupu-uuni,
kaasugeneraattorit, monet pasutus-,
kalkinpoltto- y. m. uunit).

Kuiskaaja, suflööri, henkilö, joka
istuen teatterinäytännön aikana
näyttämön etualan keskikohdalla olevassa
katoksen suojaamassa komerossa
(kuiskaajankopissa), esitettävä teksti edessään,
seuraa näytöksen kulkua ja lukee
näyttelijöille kohdat, joita he eivät muista.

Kuitia, kartano. Paraisten pitäjässä.
Kuulunut m. m. Maunu Tavastille, Klaus
Flemingille, Wrede- ja Creutz-suvuille.
Vanha linnarakennus nyk. vilja-aittana.

Kuitia. Vanha linnarakennus.

Kuittaus, kahden henkilön keskeisten
saatavien ja velkojen molemminpuolinen
tasoitus. K. on oikeudelliselta
luonteeltaan oikeustoimi. K. on joko
vapaaehtoinen k., jos se tapahtuu
sopimuksen kautta, tai pakollinen k.,
kun oikeusseuraamuksen saa aikaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>