Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 773-774 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kujanjuoksu-Ku Klux Klan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kujanjuoksu, 1700-luvun loppuun
sotaväessä käytännössä ollut ruumiillinen
rangaistustapa. Rikollisen tuli kulkea
selkä paljaana kahden sotamiesrivin
välissä, jolloin jokainen sotamies löi
häntä raipalla selkään.

Kujundžik, rauniokaup. Tigriksen
vas. rannalla, vastapäätä Mosulia. K. on
ent. Ninive.

Kuka, kaup. Nigeriassa, Britt.
Länsi-Afrikassa, Tsad-järvestä vähän länteen;
ent. muhamettilaisen Bornun valtion
pääkaup. 20,000 as.

Kukinto, joks. selvästi rajoitettu
kukkaryhmä, jonka kukkia kantavaa
yhteistä varren osaa sanotaan
kukkalapakoksi. I. Yksilapakkoiset
(keskihakuiset l. terttumaiset) k:t:
1) Tähkä, lapakko pitkä, kukat
perättömiä; jos lapakko on maitoinen ja
kukat ovat ikäänkuin uponneet siihen,
sanotaan tähkää puikeloksi; pienikukkaista
tähkää, joka varisee kukkimisen
jälkeen kokonaan, sanotaan norkoksi.
2) Terttu, pitkälapakkoinen, kukat
perällisiä; jos alempien kukkien perät
ovat pitemmät kuin ylempien, joten
kaikki kukat ovat samassa vaakasuorassa
tasossa, sanotaan terttua huiskiloksi.
3) Mykerö, lapakko lyhyt,
kartiomainen, tai leveä, litteähkö; kukat
perättömiä. 4) Sarja, lapakko lyhyt,
kukat pitkäperäiset, useimmiten samassa
tasossa. II. Monilapakkoiset
(keskipakoiset l. viuhkomaiset) k:t:
1) Yksihaarainen viuhko, päätekukan
alla olevan suojuslehden hangasta lähtee
yksi, kukkaan päättyvä haara; kun
haarautumissuunta pysyy aina samana,
sanotaan k:oa kiemuraksi.
2) Kaksihaarainen viuhko, kukan
alla 2 haaraa. 3) Sarjaviuhko,
kunkin kukan alla useampia haaroja.
— III. Kerrotuksi sanotaan k:oa,
kun useampia k:ja yhtyy yhdeksi suuremmaksi
k:ksi. Niitä on esim. sarjakukkaisten
kerrottu sarja ja heinäkasvien
röyhy: pikku tähkiä tertussa.

Kukintoja. A terttu, B huiskilo, C tähkä, D sarja, E mykerö, F kiemura.

Kukk, Jakob (s. 1870), Viron lut.
kirkon piispa v:sta 1921.

Kukka, siemenkasvien lisääntymistä
välittämään muuntunut verson osa
lehtineen. Täydellisessä kukassa on
kehälehdet (tavallisesti vihreät
verholehdet ja helakanväriset
terälehdet) ja siitoslehdet
(siitepölyä valmistavat heteet ja
emilehdet, joissa siemenaineet ovat).
K:aa, jossa on vain joko hede- tai vain
emilehtiä sanotaan yksineuvoiseksi;
k:aa, jossa on sekä hede- että emilehtiä,
kaksineuvoiseksi; kukkia, joissa
ei ole siitoslehtiä laisinkaan, neuvottomiksi.

Kukkakaali ks. Kaali.

Kukkakasvit, siemenkasvit (ks. t.).

Kukkapohjus, verson latva, jossa
kukan lehdet ovat kiinni.

Kukkapohjuksen muotoja. A sikiäin kehänpäällinen, B, B’ sikiäin maljakeskinen, C sikiäin kehänalainen.

Kukkarokivi, iso siirtolohkare
Ruissalon lounaiskärjen edustalla lähellä
Turkua, 27 m pitkä, kohoaa 17 m vedenpinnasta,
3,5 m:n syvyydessä pohjassa. K. on
hienorakeista harmaata graniittia.

Kukkaskärpäset (Syrphidæ),
mustan- ja keltaisenkirjavia, ampiaisen tai
kimalaisen näköisiä, nopealentoisia, kukilla
eläviä kärpäsiä.

Kukkaslähetys, kukkien toimittaminen
sairaille; samalla jaetaan joku raamatunlause
tai kristillinen lentolehtinen.

Kukkia, Hauhon reitin järvi
Luopioisten pitäjässä, pituus n. 12. leveys
n. 10 km, saaria runsaasti. Laskee Roineeseen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>