Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kunnallinen Keskustoimisto-Kunnallislautakunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
luonnollisen ja säännöllisen
laajenemisensa; 3) jos muutos on omiaan
huojentamaan tai tasoittamaan kunnallisia
rasituksia tai muuten edistämään
yhteiskunnallista tai taloudellista kehitystä;
4) jos muutoksen havaitaan muulla
tavoin tuottavan etua tai jos voimassa
oleva jaoitus aiheuttaa epätyydyttäviä
esikaupunkioloja, ehkäisee kunnallista
kehitystä, epäsäännöllisyydellään
vaikeuttaa kunnallishallintoa taikka
muuten havaitaan sopimattomaksi.
Tarkemmat säännökset k:n j:n muuttamisessa
noudatettavasta menettelystä, sen
toimeenpanosta ja seurauksista on annettu
lailla k:n j:n muuttamisesta 19/5 1925.
Kunnallinen Keskustoimisto, per.
1912, Suomen Kaupunkiliiton
ylläpitämä toimisto, jonka tehtävänä m. m.
on seurata kunnallista elämää koti- ja
ulkomailla, antaa Kaupunkiliittoon
kuuluvien kaupunkien, kauppalain ja
taajaväkisten yhdyskuntien
viranomaisille ja toimihenkilöille tietoja
kunnallisia oloja koskevista kysymyksistä,
avustaa Kaupunkiliiton hallitusta sen
valvoessa kaupunkikuntain yhteisiä etuja
sekä julkaista „Suomen Kunnallislehteä”.
Kunnallinen ulosottomies,
kunnanvaltuuston hankkima, maaherralta
määräyksen saanut erityinen kunnan
palkkaama ulosottomies, jonka tehtävänä on
etupäässä kunnallisten verojen ja
muiden kunnan saatavain ulosottaminen.
Kunnallinen vaalilaki, 27/11 1917
annettu, osittain 27/3 1919, 15/8 1919 ja
21/2 1925 muutettu laki, joka sisältää
säännökset kunnallisista vaaleista.
Kunnallinen äänioikeus, kunnan
jäsenille kuuluva oikeus joko
välittötömästi tai välillisesti ottaa osaa
kunnallisten asiain päättämiseen.
Välittömästi käyttävät kunnan jäsenet
päätösvaltaa raastuvankokouksissa ja
manttaaliin pannun maan ja laitosten
omistajain ja haltijain kuntakokouksessa,
välillisesti valitsemalla
kunnan- tai kaupunginvaltuutettuja.
Kunnalliskieli, se kieli, mikä
kunnallisten asiain käsittelyssä on oleva
pöytäkirjakielenä. vrt. Kielilainsäädäntö.
Kunnalliskoti (ennen sp>vaivaistalo</sp>,
köyhäintalo), laitos, joka
kuntaan on perustettu niitä öyhäinhoitoa
tarvitsevia varten, joita ei voida
avustaa kodissaan tahi sopivasti sijoittaa
yksityiskoteihin. vrt. Köyhäinhoito.
Kunnallislainsäädäntö. Maalaiskuntain
hallintoa koskevan lainsäädännön
alkuna olivat muutamat säännökset
pitäjänkokouksista 1650 annetuissa
pappissäädyn erioikeuksissa ja sittemmin
v:n 1675 ja 1723 papiston erioikeuksissa.
Asetuksella kunnallishallituksesta maalla
6/2 1865 erotettiin maalliselle kunnalle
kuuluvat tehtävät seurakunnan
tehtävistä. Tämä asetus uusinnettiin
perusteellisesti 15/6 1898 asetuksella
kunnallishallinnosta maalla, johon asetukseen
23/6 1902 asetuksella tehtiin vielä pieniä
muutoksia. Perusteellisempia, erittäinkin
kunnallista äänioikeutta ja
vaalikelpoisuutta koskevia uudistuksia tehtiin
27/11 1917 maalaiskuntain kunnallislailla,
jota täydensivät samana päivänä
annetut kunnallinen vaalilaki ja laki
kansanäänestyksestä. Ennen kuin varsinaisesti
ehdittiin ruveta näitä lakeja käytännössä
soveltamaan, tehtiin 27/3 1919 muutoksia
kunnallislakiin ja kunnalliseen
vaalilakiin sekä kumottiin laki
kansanäänestyksestä. Sen jälkeen on 15/8 1919 ja
21/2 1925 vielä muutettu ensinmainittuja
lakeja, sekä 19/5 1925, jolloin annettiin
laki kunniallisen jaoituksen muuttamisesta,
tehtiin siitä johtuvat muutokset kunnallislakiin
ja kunnalliseen vaalilakiin. — Kaupunkien
kunnallishallintoa säännöstelivät vanhimpina aikoina
v:n 1347 kaupunkilaki sekä eri aikoina annetut
porvariston erioikeudet ynnä lukuisat asetukset
ja kaupunkien erioikeudet. 8/12 1873 annettiin
asetus kunnallishallinnoista kaupungeissa, joka
asetus osin muutettiin 15/8 1883 ja 15/12 1897
asetuksilla. 27/11 1917, samalla kertaa
kuin maalaiskunnillekin, annettiin
kaupungeille kaupunkien kunnallislaki,
kunnallisen vaalilain ja lain kansanäänestyksestä
tullessa molemmille yhteiseksi. Sen jälkeen
on kaupunkien k. ollut samanlaatuisten muutosten
alaisena kuin maalaiskuntain k. [Ståhlberg (1926).]
Kunnallislautakunta, maalla
kunnallinen hallintoelin, joka laissa olevain
säännösten ja niiden määräysten mukaan,
joita kunnanvaltuusto tahi muu
viranomainen noudatettavaksi antaa, huolehtii
kunnan hallinnosta, valvoo sen yhteisiä
etuja sekä panee täytäntöön valtuuston
päätökset ja määräykset. K:ssa on
puheenjohtaja, jota ennen 1917 v:n
kunnallislakia sanottiin k:n esimieheksi,
varapuheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston
päätöksen mukaan vähintään 4 jäsentä ja
tarpeellinen määrä varajäseniä, jotka
kaikki valtuusto valitsee kolmeksi
vuodeksi vaalikelpoisten kunnan jäsenten
oukosta (Maalaiskuntain kunnallislaki
44-68 §, osaksi muutettu lailla 21/2 1925).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
