Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kunnianteko-Kuohijärvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Kunnianteko, sotilaallinen tervehdys.
Sotilaslipulle ja sotilaalliselle
hautaussaatolle sotilas tekee kunniaa,
asettumalla rintamaan. Oltaessa läsnä
tilaisuuksissa, joissa soitetaan kansallishymniä,
armeijan tai oman rykmentin kunniamarssia,
asetutaan perusasentoon. Muissa tapauksissa
tehdään kunniaa viemällä oikea käsi päähineeseen.
Kunniarangaistus. Vanhemmassa
oikeudessamme esiintyneet k:t olivat
laadultaan kolmenlaisia: nöyryyttäviä,
häpäiseviä sekä sellaisia, joiden kautta
rangaistu menetti erinäisiä
yhteiskunnallisia oikeuksia. Nykyisien
lainsäädäntömme k:t eivät käsitä kunnian, vaan
erinäisten täysikuntoiselle kansalaiselle
kuuluvain kunniaoikeuksien riistämistä.
Sellaisia ovat kansalaisluottamuksen
menettäneeksi, todistajaksi kelpaamattomaksi
ja maanpalvelukseen kelvottomaksi julistaminen.
Kunniatohtori (lat. doctor honoris
causa), arvonimi, jonka yliopistot
saattavat maisterin- ja tohtorinvihkiäisissä
antaa ansioituneille henkilöille. —
Kunniatoimi, kunniavirka, tav.
palkaton toimi tai virka, jonka saaminen lisää
tai todistaa saajan yhteiskunnallista arvoa,
Kunniatuomioistuin. Jokaisessa
maamme maasotaväen divisioonassa ja
erillisessä prikaatissa samoin
merisotaväkeä varten tulee olla k., jonka
tehtävänä on rangaista upseereja teoista, jotka
ovat omiaan vähentämään kunnioitusta
upseeristoa kohtaan. K:n alaisia ovat
esi- ja yliupseerit, ei kuitenkaan
kenraalin virka-asemassa olevat esiupseerit,
eikä myöskään armeijan tai merisotaväen
rykmentin, erillisen pataljoonan tahi
muun niiden veroisen joukon päällikkö.
Divisioonan k:een kuuluu puheenjohtaja
ja kuusi jäsentä sekä prikaatin ja
merisotaväen k:een puheenjohtaja ja neljä
jäsentä. Puheenjohtajan määrää
divisioonan, prikaatin tai merisotaväen
päällikkö, jäsenet valitsee asianomaisen
joukko-osaston esi- ja yliupseeristo
(Laki 30/6 1919).
Kunniavartio. Vastaanotoissa ja
tarkastuksissa määrätään Presidentille,
vieraitten valtakuntien päämiehille,
puolustusministerille, sotaväen päällikölle ja
tarkastuskenraaleille kunniavartioksi
komppania, joukkue tai kunniavartiomiehiä.
Kunta, itsehallintoon oikeutettu,
paikallisetujen yhdistämäin henkilöiden
muodostama ja määräalalle järjestetty
yhdyskunta valtiossa. K:t ovat joko
maallisia tai kirkollisia. Edellisiä ovat
kaupunki-k:t, eri kuntana olevat
kauppalat, sekä maalais-k:t.
Jokaisella maalais-k:lla, joita k:lla
ahtaammassa mielessä tarkoitetaan, on
rajoiltaan määrätty alueensa, ja tulee sen
jäsenten laissa määrätyissä rajoissa
hoitaa k:n yhteiset talous- ja järjestysasiat.
Sen jäsen on jokainen, jolla k:ssa on
tai tulee olla asunto ja kotipaikka,
joka siellä omistaa tai viljelee maata
tahi hallitsee muuta kiinteää omaisuutta
taikka joka siellä harjoittaa elinkeinoa,
liikettä tahi ammattia. K. käyttää
päättämisvaltaansa kunnanvaltuuston ja
kuntain edustajain kokouksen kautta. K:n
yhteisiä tarpeita varten on jokainen k:n
jäsen velvollinen suorittamaan
kunnallisveroa, Sen ohella on k:lla muitakin
julkis- ja yksityisoikeudellisia
tulolähteitä (Maalaiskuntain kunnallislaki
27/11 1917, muutettu 27/3 1919, 15/8 1919,
21/2 1925 ja 19/5 1925; Asetus maalaiskuntain
kunnallishallinnosta 15/6 1898, muutettu 20/1
1922, 21/12 1923 ja 21/2 1925).
Kuntain edustajain kokous. Asiat,
jotka lain mukaan voidaan ottaa
kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi,
ovat, paitsi milloin kunnat ovat yhteisen
kunnallishallinnon alaisia, käsiteltävät ja
ratkaistavat k. e. k:ssa, kun asia on
katsottava yhteiseksi eri kunnille tai niiden
osille tai kun eri kunnat ovat keskenään
sopineet, että yhteisesti neuvottelevat ja
päättävät asiasta. K. e. k:seen, joka
pidetään paikassa ja aikana, joista
valtuustot sopivat, kukin kunta on
oikeutettu valitsemaan niin monta edustajaa,
että niiden lukumäärä on 1/6 valtuuston
jäsenten luvusta.
Kuntakokous, kunnan äänioikeutettujen
jäsenten lain määräämässä järjestyksessä
pidettävä kokous, joka käytti kunnan
päättämisvaltaa. Maalaiskuntain
kunnallislaissa 27/11 1917 säädettiin k:n
sijalle jokaiseen kuntaan pakolliseksi
kunnanvaltuusto; vain niissä asioissa,
jotka koskevat yksinomaan manttaaliin
pantua maata ja laitoksia, jätettiin
kunnan päätösvallan käyttäminen edelleen
manttaaliin pannun maan ja laitosten
omistajain ja haltijain k:lle, n. s.
manttaalikokoukselle (Asetus
maalaiskuntain kunnallishallinnolta 15/6 1898
ja Maalaiskuntain kunnallislaki
27/11 1917, 88 §).
Kuohijärvi, järvi Tuuloksen pitäjän
luoteiskulmassa; n. 19 km pitkä, 2-5 km
leveä. Laskee Kukkiaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
