Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 809-810 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kuolokohta-Kuopion maalaiskunta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

maapallon syvin hautavajoama. Suurin syvyys
399 m. Suolanpitoisuus pinnalla lähes 22 %,
pohjalla 28 %. Kannoilla rikki- ja
asfalttikerrostumia. Järvi vailla
kasvillisuutta ja eläimistöä, ympäristö
autiota erämaata. K:een laskee Jordan.

Kuolokohta, voimakoneitten kampi- ja
kiertokanki laitteessa se asento, jossa
nämä ovat yhdensuuntaiset ja jolloin
mäntä on iskunsa päässä. Kone ei
silloin lähde liikkeelle ilman apua.

Kuona, lasi-, emalji- tai
kivennäisainetta, jota syntyy metalleja
sulatettaessa ja kuumennettaessa tai
kivennäisaineita sisältäviä polttoaineita
poltettaessa, Käytetään tienrakennusaineena.
lannoltusaineena, lasin, kuonatiilien ja
-sementin, kuona villan ja metallienkin
valmistukseen. — Kuonasementti,
masuunikuonasta ja kalkkikivestä
poltettuja n. s. Portlandin tiiliä jauhamalla
valmistettu sementti. — Kuonatiilet
ovat kuonasta valmistettuja tiiliä,
aineksina masuunikuona ja kalkki, mutta
myöskin pelkkä kuona.

Kuopion satamaa.

Kuopio, Kuopion läänin pääkaup.,
Kallaveden länsirannalla, per. 1782.
Lukuisia teoll.-laitoksia, joista
huomatuimmat: O.-y. Savon tulitikkutehdas,
Haapaniemen rullatehdas, O.-y. Gust. Raninin
valssimylly, O.-y. Saastamoisen
höyrymylly, O.-y. Sammon mylly ja
konepaja, O.-y. Saastamoisen suuret
sahalaitokset, O.-y. Juho Konttisen ja
O.-y. Puusepän huonekalutehtaat, us.
laivatelakoita, Karjanmyyntiosuuskunnan
teurastamo ja jalostuslaitokset.
Tuomiokirkko (rak. 1804-15). K:n
Isänmaallisen Seuran ja Luonnon Ystäväin
yhdistyksen perustama laaja hist.-kansat,
ja luonnont. museo (Kuopion Museoi
sijaitsee 1908 avatussa kivisessä
kirjasto- ja museotalossa. Kylpylaitos.
Oppilaitoksia: lyseo, tyttökoulu, 8-luokk.

Kuopio. Taustalla tuomiokirkko, oik. museo.

yhteiskoulu,kuuromykkäinkoulu, sokeainkoulu,
teollisuuskonin, kauppakoulu, merenkulkukoulu,
karjatalousopisto, tietopuolinen meijerikoulu.
Kauppakamari. Vilkas laivaliikenne. J. W.
Snellmanin pronssinen rintakuva.
Luonnonnähtävyyksiä: Puijo, Väinölänniemi.
20,595 as. (1925).

Kuopio. Museo.

Kuopion hiippakunta, per. 1850 ja
1851, jolloin siihen tulivat kuulumaan
Oulun ja Kuopion läänit, V. 1897
lohkaistiin siltä Kuopion lääniin kuuluva
Karjala. V. 1923 muutettiin sen nimi Oulun
hiippakunnaksi, koska hiippakunnan
hallitus v:sta 1900 oli siirretty Ouluun

Kuopion lääni käsittää Pohjois-Savon
sekä Keski- ja Pohjois-Karjalan. Se
jakautuu Pielisjärven, Ilomantsin, Liperin,
Iisalmen, Kuopion ja Rautalammin kihlakuntiin;
36,190,7 km², 366,367 as (1925).

Kuopion maalaiskunta, Kuopion
kaupungin ympärillä; 9,666 as. (1925).
Lukuisia teollisuuslaitoksia,
Niuvanniemen mielisairaala, Pohjois-Savon
kansanopisto. K. m:n alueella on Puijo.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>