Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 817-818 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kuppa-Kurare

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

suoritetaan arvopaperien tuottamista
koroista ja osingoista, vrt. Korko-
ja osinkovero.

Kuppa (kreik. syphilis),
sukupuolitaudeista tuhoisin, tarttuu pääasiallisest
sukupuoliyhteydessä. Taudin synnyttäjä
on mikroskooppisen pieni spirokeettabakteeri.
Taudissa on tapa erottaa 3 vaihetta:
1) Primääriset ilmiöt: 2-6 viikon
kuluttua tartunnan saamisesta ilmestyy
tarttumapaikkaan n. herneen puolikkaan
kokoinen kovettuma, jonka pinnalla
useimmiten kovareunainen haavoittuma (n. s.
kova sankkeri). Siitä imeytyy k.-myrkky
lähellä oleviin imurauhasiin synnyttäen
niissä kivuttoman turvotuksen.
2) Sekundääriset ilmiöt ilmenevät
pari kuukautta tartunnan jälkeen: vartaloon
ilmestyy helakanpunaisia täpliä (roseola),
nielun, kielen ja poskien limakalvoon ihottumia,
ääni käy käheäksi, hiukset varisevat,
lievä kuume, päänsärky, erilaiset ihottumat
ruumiin pinnalla osoittavat, että
myrkky on levinnyt kautta koko ruumiin.
Tätä vaihetta kestää 2-3 vuotta, välillä
saattaa olla näennäisesti terveitä kausia.
3) Tertiääriset ilmiöt ilmenevät,
ellei tautia ole ajoissa ryhdytty
asianmukaisella tavalla hoitamaan, usein
monivuotisen näennäisen terveen ajanjakson
jälkeen. Niille ovat ominaisia suuret
k.-pahkurat l. kumikasvannaiset, jotka
hajoavat tahmeaksi massaksi, ja avonaisiksi
haavoiksi ja joita muodostuu paitsi ihoon
myös sisäelimiin, syövyttäen m. m. luita.
Hoidotta jääneissä ja huonosti hoidetuissa
tapauksissa ilmenee k:n jälkitauteina
paralysia ja selkäytimen pehmennys.
— Vanhempain sairastaessa k:aa syntyvät
lapset useimmiten k.-tautisina. Usein kuppaiset
lapset syntyvät ennen aikojaan ja tav.
kuolleina; elävinä syntyneistä kuolee
suurin osa jo ensim. ikävuotenaan. —
K:n hoidossa ovat elohopea, jodi- ja
arsenikkivalmisteet (salvarsaani) sekä
vismutti eniten käytettyjä. N. s.
Wassermannin veriherareaktsionin avulla
voidaan k. todeta silloinkin, kun ulkonaisia
taudin ilmiöitä ei ole nähtävissä. [Pirilä,
„Tarttuvista sukupuolitaudeista" (1922).]

Kuppaaminen, ihohaavojen kautta
aikaansaatu verenlasku, joka suoritetaan
niin, että erikoisella kuppauskirveellä
tai -koneella isketään useita pieniä
ihohaavoja ja niiden kohdalle kiinnitetään
ihoon imemällä tai muuten ilmaa
ohentamalla sarvi tai imulasi. Ennen kansan
keskuudessa yleinen terveydenhoitokeino,
nyttemmin vähenemässä.

Kuppaus.

Kupriitti, punainen kuparimalmi,
kiteytyvä, tav. rakeinen, vahvasti
metallinkiiltoinen kivennäinen,
kokoomukseltaan kupro-oksidia Cu₂O.
Ohuina siruina läpihohtavaa, valontaittokyky
suurempi kuin timantilla.

Kuprin, Aleksandr Ivanovitš
(s. 1870), ven, kirjailija. Teoksia:
„Kaksintaistelu" (suomen.).

Kupriyhdistykset, kupariyhdistykset.
joissa kupari on kahden arvoisena (esim.
kuprisulfaatti CuSO₄). —
Kuproyhdistykset, kupariyhdistykset,
joissa kupari on yhden arvoisena (esim.
kuprosulfaatti, Cu₂SO₄).

Kupu. 1. Eläint. Kasviravinnosta
elävien lintujen ruokatorven laajennus;
useimmiten ravinnon väliaikainen säilytyspaikka,
toisinaan myös ravinnon pehmentäjä ja sulattaja.
— 2. Kasvit. Kukan kehälehdistä käytetty
yhteisnimitys, kun ne kaikki ovat samanväriset.

Kupulatauti, vaikeanlaatuinen,
tarttuva hevostauti, jonka aiheuttaja
tunkeutuu ruhjevamman tai haavan kautta
ihoon, etenee imusupnia pitkin
turvottaen ne ja synnyttäen nahkaan siellä
täällä kananmunan tai pähkinän kokoisia
kupuloita tai pukamia, jotka pehmenevät
ja aukeavat sekä paranevat varsin hitaasti.

Kupusienet (Gasteromycetes),
itiökantaisia sieniä, joiden itiölava kehittyy
itiöemän sisässä olevien ontelojen tai
käytävien pinnalla. Suomen yleisimmät k. ovat
maamunat: pallomainen, sileäpintainen
kuukunanmuna (Bovista) ja
alaspäin kapeneva käsnäpintainen tuhkelo
(Lycoperdon).

Kura [-ā’], Kaukaasian suurin joki,
1,350 km pitkä. Laskee Kaspianmereen.

Kuraasi (ransk.), rohkeus.

Kuraattori (lat.), huoltaja, tarkastusmies,
pesän toimitsijamies konkurssissa,
ylioppilasosakunnan puheenjohtaja.

Kurantti (ransk.), käypä,
voimassaoleva; helposti kaupaksi käyvä.

Kurare, curare (ks. t.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>