Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 821-822 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kuritus-Kurkijoki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kuritus. Jos lapsi, joka on täyttänyt
7, mutta ei 15 vuotta, tekee teon, joka
muuten olisi rangaistava, voi tuomioistuin
määrätä, että vanhempain taikka sen, jonka
hoidossa lapsi on, tulee sitä huoneessa
toteensaatettavasti kurittaa (Rikoslaki
3 luvun 1 §).

Kuritushuone ks. Vankila.

Kuritushuonerangaistus, ankarampi
muoto vapausrangaistusta. Sitä
tuomitaan törkeämmistä rikoksista
pitkäaikaisena, joko elinkaudeksi tahi
määräajaksi, 6 kk:sta 12 v:een. K:ta kärsimässä
olevat luetaan eri luokkiin, joita tulee
olla vähintään kolme. Pakkoluokkaan
on vanki luettava rangaistusaikansa aluissa
ja on häntä, jos hänen terveytensä sallii,
kaiken vuorokautta, vähintään 4 kuukautta
pidettävä yksinäiskopissa. Sen jälkeen
ylennetään hänet oppiluokkaan,
jolloin hän saa, ellei hän itse halua olla
kopissa, päivät olla työssä yhdessä muiden
vankien kanssa. Käytöksestä annettujen
arvosanojen perusteella siirretään vanki
sitten koeluokkaan, jolloin häntä
voidaan pitää sekä päivät että yöt yhdessä muiden
vankien kanssa. Kuritushuonevankien työstä
saadut tulot menevät valtiolle, mutta
vangin hyväksi, joka oppi- tai
koeluokassa on käyttäytynyt kokonaisen
kuukauden hyvästi, merkitään säästöraha,
josta hän saa johtajan välityksellä
käyttää oppiluokassa 1/3 ja koeluokassa 1/2
vahingon korvaukseksi niille, jotka hänen
rikoksensa kautta ovat joutuneet kärsimään.

Kurjenherne, Astragalus (ks. t.). —
Kurjenmiekka (Iris), Iridaceæ-heimoon
kuuluva kasvisuku. Lehdet pitkät, miekkamaiset,
kukat suuret., helakat. Meillä kasvaa
keltakukkainen I. pseudacorus rannoilla
luonnonvaraisena. Koristuskasvina viljellään
sinikukkaista I. germanicaa y. m. —
Kurjenpolvi ks. Geranium.

Kurjenmiekka. 1 emi, 2 hedelmä.

Kurjistumisteoria, se Karl Marxin väite,
että samalla kuin kapitalistista rikkautta
kasaantuu yhä harvempiin käsiin, samalla kasaantuu
työväen puolelle yhä enemmän kurjuutta, työntuskaa,
tietämättömyyttä ja siveellistä alennusta.

Kurki (Grus communis), maamme
suurin kahlaaja, pituus nokan kärjestä
pyrstön päähän 115 cm, jalat pitkät, nokka
joks. lyhyt. Tuhkanharmaa, pää, niska,
kaulan etupuoli ja osa pyrstöä mustat,
silmistä lähtien kulkee taaksepäin pitkin
kaulaa valkea juova. Syö hyönteisiä, marjoja,
sammakoita. Pesii soilla ja rämeisillä
korpimailla maamme eteläosista Lappiin saakka.
Munia 2, harmaita, ruskeatäpläisiä. Muuttaa
talveksi Pohjoisi-Afrikkaan; muuttomatkoillaan
k:t lentävät lumiauran muotoisessa parvessa.

Kurki.

Kurki, myöhemmin Kurck, suom.
aatelissuku; nimi siirtynyt naiskannalta
ensin Svärd-suvun haaralle, sitten
ruotsalaissyntyiselle suvulle. K.-suvun alkaja
on Matti K., Laukon ensim. haltija,
pirkkalaisten johtaja heidän verotusretkillään
Lappiin. — 1. Aksel K. (1555-1630),
sotapäällikkö. Voitti 1596 Ala-Satakuntaan
hyökänneet nuijamiehet, Kaarle-herttuan
voittama Marttilassa, 1599. — 2. Arvi K.
(n. 1465-1522), Turun viimeinen kat. piispa
1510-22. Kustaa Vaasan kannattajana pakeni
tanskalaisia ja hukkui laivoineen Pohjanlahteen.
— 3. Arvid Fredrik Kurck (1735-1810),
Vaasan hovioikeuden (ensim.) presidentti v:sta
1776, Götan hovioikeuden 1781-92, sitten
Kamarikollegion presidenttinä.
— 4. Birgitta K. (k. 1577),
Naantalin luostarin abbedissa 1567-77.
— 5. Jöns Knuutinpoika K. l. Kurck
(1590-1652), käskynhaltijana Turussa ja
Viipurissa, Turun hovioikeuden presidentti
1631-52. Suomenkielen taidostaan tunnettu.
[Westerlund, ,,Turun hovioikeuden
presidentit . . ." (1923).] — 6. Knut
Kurck (1622-90), valtaneuvos, 1663-67
Kauppakollegion presidentti, 1667-82 Svean
hovioikeuden presidentti.

Kurkihirsi l. kurkiainen, alk.
rakennuksen ylimmät vesikaton
kannattimet; myöskin, vain keskimmäinen
harjan alainen kannatin. Välikattoa l.
laipiota käytettäessä sanotaan laipion
kannattimia, vieläpä näitä kannattavia
vankkoja poikkihirsiäkin k:ksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>