Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 843-844 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kuuriruhtinas-Kuusanka

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

herttuakunnan. K. oli sotien kestäessä
lyhyitä aikoja ruotsalaisten hallussa.
Herttua Fredrik Vilhelm oli naimisissa
Venäjän keisarinnan Annan kanssa, ja
tämä määräsi Kettlerin suvun sammuttua
1737 K:n herttuaksi suosikkinsa Bironin.
Yhdistettiin Venäjään 1795, yritettiin
venäläistyttää 1860-luvulta lähtien.
vrt. Latvia.

Kuuriruhtinas, vaaliruhtinas (ks. t.).

Kuurmanpohja, kylä Jääsken
pitäjässä Kuurmanjoen molemmin puolin.
Muudan ransk.-ven. rahamiesyhtymä
suunnitteli ennen maailmansotaa sinne
suurta vesivoimalaitosta: Saimaan vedet
piti johdettaman kanavaa myöten
Kuurmanjokeen ja K:n kohdalle piti
muodostua 60 m korkea putous (300,000 hevosv.),
jonka käyttämästä voimalaitoksesta olisi
johdettu sähköä Pietariin ja sen
ympäristön tehdasseutujen, myös
Etelä-Suomen tarpeiksi.

Kuuromykkyys, kuulo- ja
puhekyvyttömyys. Mykkyyden syynä on
tavallisimmin kuurous. K. on joko synnynnäinen
tai lapsuudessa saatu ennen sitä ikää
(6-7 vuotta), jolloin puhe alkaa
vakaantua. Kuuromykkiä opetetaan puhumaan
näkö- ja tuntoaistin avulla sekä
ymmärtämään puhetta huulien ja suun
liikkeistä, vrt. A. Argillander
ja C. O. Malm. — Suomessa on nykyisin
lähes 4,000 kuuromykkää. Kuuromykkäkouluja
on Turussa, Porvoossa (ensim., av. 1846,
ruotsink.), Pietarsaaressa (ruotsink.),
Kuopiossa, Mikkelissä, Jyväskylässä ja
Oulussa, Kuuromykkäin henkisiä ja
taloudellisia pyrkimyksiä tukevat useat
kuuromykkäinyhdistykset, jotka muodostavat
Suomen Kuuromykkäin Liiton. Sitäpaitsi
toimii kuuromykkäin keskuudessa Kuuromykkäin
Urheiluliitto ja heidän hyväkseen Kuuromykkäin
Auttaja-yhdistys sekä matkapappeja (nyk. 4).

Kuuromykkäin sormiaakkoset.

Kuurous, kuulokyvyttömyys tai
alentunut kuulokyky, on harvoin
synnynnäinen; useimmiten sen syynä on
kuuloelintä kohdannut sairaus. Monet
tarttuvat taudit, kuten tuli- ja tuhkarokko,
kurkkumätä, influenssa, aiheuttavat k:ta.

Kuurtane, Kuortane (ks. t.).

Kuusa, rautatieasema
Jyväskylän-Suolahden rataosalla
Laukaassa, Jyväskylästä 29 km.

Kuusama (Lonicera), Caprifoliaceæ-heimoon
kuuluva kasvisuku, pensaita. Meillä luonnonvaraisena
lehdoissa kasvava valkokukkainen, punamarjainen
L. xylosteum, puistoissa viljellään yleisesti
punakukkaista L. tataricaa, harvoin
L. caprifoliumia, ja L. periclymenumia.

Yleinen Kuusama.

Kuusamo, kunta Oulun läänissä,
maamme itärajalla Paanajärven ja
Kitkajärvien ympärillä; 9,058,2 km²,
14,503 as. (1925), Itä-Pohjanmaan
kansanopisto. Kuuluisa luonnonkauneudestaan,
tunturimaisemistaan, jylhistä jokiuomistaan,
rotkolaaksoistaan ja syvistä järvistään,

Kuusamo. Pyhätunturi.

Kuusamonkoski, Koitajoessa, Pamilon
yläpuolella, 10,2 m korkea, 13,600 hevosv.

Kuusanka (Garrulus infaustus),
närhin sukuun kuuluva, närhiä vähän
pienempi lintu; väri punertavan
tuhkanharmaa, pyrstö, ylä- ja alaperä
ruosteenpunaiset. Lapin havumetsäseuduissa ja
Pohjois-Suomessa. Syö hyönteisiä, mutta
myös linnunmunia ja -poikasia. Pesä
kuusessa tai männyssä; munia 5-6,
vihreänharmaat, ruskeatäpläiset.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>