Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 847-848 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kuusjoki-Kuvainpalvelus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kuusiston salmi, Turusta n. 10 km
kaakkoon Kuusiston saaren ja mannermaan
välillä oleva kapea salmi. Sen rannalla
m. m. sekä Rauhalinnan, Raadelmaan,
Tuorlan ja Kuusiston kartanot.

Kuusjoki, kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen itäosassa;
125,9 km², 2,716 as. (1925).

Kuusjärvi, kunta Kuopion läänissä,
Kuopion ja Joensuun keskivälillä, Viinijärvestä
länteen; 352,2 km², 4,524 as.
(1925). Outokummun kuparikaivos.

Kuusluoto, Kuusisto (ks. t.).

Kuutaulut, tähtit. taulut, joista Kuun
asema taivaalla saadaan jokaista hetkeä kohti.

Kuutio, säännöllinen monitahokas,
jota rajoittaa kuusi yhteneväistä neliötä.
Jos k:n särmä on a, niin sen sivutahko
on a² ja tilavuus a³. Tästä johtuu, että
luvun kolmatta potenssia myös sanotaan k:ksi.

Kuutioiminen, tilavuuden
määrääminen kuutiomitoissa, Suorakulmaisen
kappaleen k. (metrisissä mitoissa) tapahtuu
kertomalla sen kolmen yhdestä pisteestä
lähtevän särmän mittaluvut keskenään,
särmiön ja silinterin muotoisen kappaleen
kertomalla pohjan mittaluvun sen korkeuden
mittaluvulla, Muita erikoistapauksia
vrt. Kartio, Silinteri, Pallo,
Pyörähdyskappale. Epäsäännöllisen
kappaleen k. on monimutkainen
matemaattinen tehtävä, joka ratkaistaan
kolminkertaisella integroimisella. — Koska
puutavaraa myydään tilavuusmittojen
mukaan, niin k. on metsätaloudellisesti
tärkeä tehtävä. Yleisemmin käytetyt
kuutioimiskaavat ovat Huberin kaava
v = γl, missä γ on poikkileikkauspinta
puun keskellä ja l puun pituus,
Smalianin kaava

	go+gn
v = (	————	) l, missä go ja gn ovat
	2

poikkileikkauspinnat pölkyn päissä,
Hossfeldin kaava v =

l
—	(3g 1/3 + gn), jossa g 1/3 on
4

poikkileikkauspinta 1/3 korkeudella, ja
Newton-Riecken kaava

	l
v =	—	(go + 4y + gn).
	6

Kasvavien puitten k:seen sopii myös
hyvin Presslerin kaava v = 2/3 gh,
missä g merkitsee leikkauspintaa kannon
korkeudella ja h sen pisteen korkeutta
kannosta, missä puun paksuus on tasan
puolet sen tyvipaksuudesta kantorajassa.
Jos tahdotaan ottaa kannonkin
kuutiosisältö mukaan, käytetään kaavaa

	m
v = 2/3 g (H +	—	), missä m on kannon
	2

korkeus ja H on h + m. Jos on kuutioitava
paljon, esim. tuhansia puita, voidaan
edulla käyttää muotoluku- ja varsinkin
massa- l. puumäärätauluja. [,,Tapion
taskukirja"; Thomén Metsätoimiston
,,Metsämiehen taskukirja".]

Kuutiojuuri, kolmas juuri, se luku,
joka kolmanteen potenssiin korotettuna
antaa juurrettavan (a, jos k. on ³√ a).

Kuutiomitta, tilavuuden
määräämiseksi käytetty kuution muotoinen
mitta; metrijärjestelmässä mittakuution
särmä on = pituusyksikkö.

Kuutioparaabeli, käyrä, jonka
pisteitten ordinaatat ovat = vastaavan
abskissan kolmas potenssi. K:n yhtälö
on y = x³.

Kuutti, jalusnuora; myös:
hylkeenpoikanen.

Kuuvuosi, vuosi, jonka pituus
perustuu Kuun kiertoaikaan, Kreikkalaiset,
jotka olivat keksineet kuunjakson,
jakoivat 19 vuotta 235 kuukauteen, joista
7:ssä oli 13 kuukautta, muissa 12. Nyk.
k. on käytännössä muhamettilaisilla.

Kuvainpalvelus, ikonodulia.
Useimmilla kansoilla on ollut sellainen
uskomus, että jokaisen elävän olion kuva
ja tämä olio ovat salaperäisessä
yhteydessä keskenään, niin että esim. kosketus
kuvan kanssa myös tekee mahdolliseksi
päästä kosketuksiin itse olion kanssa.
Vars. tärkeä on tämä käsitys uskonnollisella
alalla, jossa kuvien avulla on saatu
jumaluus ikäänkuin käden ulottuville.
Siten on syntynyt jumalankuvien
valmistaminen ja niiden palvominen ja taas
toisaalta korkeammissa uskonnoissa
(mazdeismissa, juutalaisuudessa ja
islamissa) kielto valmistaa jumalankuvia. —
Kristityt ottivat epäillen taiteen
palvelukseensa ja käyttivät pääasiassa
symbolisia kuvia. Pyhimysten ja
pyhäinjäännösten palveleminen toi mukanaan
k:n, joka 500-luvulta vars. Itämailla
tulee vleiseksi kirkolliseksi tavaksi. Se

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>