- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
851-852

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kvadrupelkone-Kvartäärikausi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Kvadrupelkone ks. Höyrykone.

Kvagga (Equus quagga), eteläafr.
seepralaji, jolla oli juovia vain päässä,
kaulassa ja eturuumiissa. Nyttemmin sukupuuttoon
hävitetty (viimeiset buurisodan aikana).

Kvalifikatsioni (lat.), ominaisuuksien
arvioiminen; sopivaisuus, kelpoisuus. —
Kvalifiseerata, määritellä laadulleen
ja lajilleen, lajitella, julistaa kelpoiseksi.
Kvalifiseerattu, tarkoin määrätty,
sovelias, pätevä; urheilukielessä: kilpailukelpoinen.

Kvalifiseerattu yritys, rikoksen
yritys, joka samalla käsittää toisen täytetyn
rikoksen. — Kvalifiseerausperuste,
rangaistuksen enentämisperuste.

Kvaliteetti (lat.), laatu, „mimmoisuus".
Adjektiivi: kvalitatiivinen,
laatua koskeva. vrt. myös Analyysi.

Kvalö ks. Hammerfest.

Kvan- ks. myös Kuan-.

Kvango, Kuango (ks. t.).

Kvangsi, Kuangsi (ks. t.).

Kvangtšou, Etelä-Kiinan rannikolla,
Hainanin saarta vastapäätä olevalla
Leitšoun niemellä oleva ransk. vuokra-alue;
840 km2, 186,000 as. Kuuluu
hallinnollisesti Ranskan Indo-Kiinaan.

Kvangtung, Kuangtung (ks. t.).

Kvantiteetti (lat.), suuruus, suure,
paljous; fonet.: kesto. —
Kvantitatiivinen,
paljoutta, määrää
koskeva. — Kvantiteettiteoria, taloust.,
teoria, jonka mukaan rahan arvo (ostokyky)
yksinomaan riippuu olemassa olevan rahan
määrästä vaihdellen vastakkaisessa suhteessa
tähän määrään; esiintyy A. Smithillä,
Ricardolla y. m. — Kvanttiteoria,
Planckin erkaleoppi (ks. t.).

Kvantumi (lat.), määrätty määrä,
paljous. — Fys. Tarmoerkale (ks.
Planckin erkaleoppi).

Kvarkki, kuoritusta maidosta eri
tavoin saostettu juustoaine. K:sta
valmistetaan eräänlaisia juustoja, myös
käytetään sitä teollisuudessa galaliitin
(maitokiven), kitin, liiman valmistukseen.
Kuivattua k:ia -sanotaan kaseiiniksi.
Valio ja eräät sen jäsenmeijerit
valmistivat 1924 k:ia 376,485 kg.

Kvartaali (lat,), vuosineljännes.

Kvarteroni (esp.), valkoihoisen ja
mulatin jälkeläinen.

Kvartetti (it.), mus., neljän solistin
esitettävä sävellys.

Kvartsi, ukonkivi, piikivi,
yleisin maankuoren kivennäisistä, kokoomukseltaan
piidioksidia (SiO2), kuuluu
heksagoniseen kidejärjestelmään; kivilajien
aineksena k. useimmiten on epäsäännöllisinä
rakeina. Erikoista lohkosuuntaa ei ole.
Kvartsiitti ja hiekkakivi ovat kokonaan tai
miltei kokonaan k:ia, graniitissa, gneississä
ja kiilleliuskeessa se on yhtenä pääaineksena.
— Useita kiteytyneitä, läpinäkyviä tai
kaunisvärisiä k.-muunnoksia käytetään
koristekivinä (puolijalokivinä). Läpinäkyvät,
värittömät kiteet ovat vuorikiteitä,
savunharmaat, puoliläpinäkyvät savutopaaseja,
violetit ametisteja; valkoista k:ia
sanotaan maito-k:ksi, punaista
ruusu-k:ksi. Tiiviitä k.-muunnoksia sanotaan
yhteisellä nimellä kalsedoniksi
(ruskeanpunainen jaspis, kellanpunainen
karneoli, vihreä, punapilkkuinen
heliotrooppi, erivärisistä
kerroksista muodostunut agaatti); harmaa
tai musta tiivis k. on limssiö.
Puhtaasta k.-hiekasta valmistetaan
k.- l. piilasia; k:ia tarvitaan myös
tavallisen lasin ja posliinin valmistukseen
sekä rautasulattoihin. Suomessa on k:ia
louhittu etupäässä maan lounaisosassa.
Viime vuosina on louhintaa harjoittanut
vain Suomen Mineraaliyhtiö, etupäässä Kemiössä;
tuotanto 1924 oli 260 tonnia.

Kvartsiitti, kiteinen liuskekivilaji,
jossa kvartsi on pääaineksena.
Kemialliselta kokoomukseltaan k. vastaa
hiekkakiveä ja eroaa tästä siinä, että siinä
ei saata selvästi erottaa yksityisiä
kvartsirakeita kuten hiekkakivessä. Väri
valkea, harmaa tai punertava. Runsaasti
kiillettä sisältäviä selväliuskeisia
muunnoksia sanotaan k.-liuskeiksi.

Kvartsilamppu, sähkökaarilamppu, jonka
kvartsista valmistetussa kuvussa on elohopeaa.
Sen valo on köyhä punaisista, rikas ylivioleteista
säteistä. Käytetään valohoidossa.

Kvartsiporfyyri, lipariitti (ks. t.),
jossa hajarakeina on sekä kvartsia että maasälpää.

Kvartsitiili, dinaskivi, eräs
tulenkestävä tulilaji, jossa on miltei pelkkää
piihappoa.

Kvartti (lat.). 1. Neljännes, koulun
välitunti. — 2. Mus. a) Asteikon 4:s
aste. — b) Sävelsuhde, joka laajuudeltaan
vastaa suhdetta asteikon 1:sen ja
4:nnen asteen välillä. Laadultaan k:t
ovat „puhtaita", „ylinousevia" ja
„vähennettyjä" (ks. Intervalli).
— 3. Muudan väistö miekkailussa.

Kvartäärikausi, viimeinen geologinen
kausi, johon sisällytetään useita jääkausia
sekä näiden välikausia (yht. nimellä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0478.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free