Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kylmäkoski-Kylvökoneet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
vastaan enempää. — 2. Tekn. K.,
imeyttäminen l. impregneeraaminen,
puun, kankaan y. m. läpeensä kostuttaminen
jollakin mätänemiseltä säilyttävällä,
tulenvarmaksi tai vedenpitäväksi tekevällä
aineella.
Kylmäkoski. 1. Kunta Hämeen
läänissä, Lounais-Hämeessä; 106,8 km2,
2,112 as. (1925). Puunjalostustehdas. —
2. Rautatieasema K:n kunnassa Toijalan-Turun
rataosalla, 13 km Toijalasta.
Kylmä muuri, luonnollisista kivistä
saumat ja kolot sammalilla täyttäen tehty muuri.
Kylmänvihat, kuolio (ks. t.).
Kylmäverinen hevonen, yleisnimitys
hevosroduille, jotka ovat jykeviä ja
suurikasvuisia ja luonteeltaan
rauhallisia ja hitaita; hyviä työ- ja
vetohevosia. Kylmäverisiin rotuihin luetaan
m. m. ardenni-, shire-, clydesdale-,
percheronhevonen.
Kylmäveriset, vaihtolämpöiset (ks. t.).
Kylpykamiina ks. Kaasukamiina.
Kylpylaitos, laitos, jossa yleisöllä on
tilaisuus saada puhdistavia tai sairashoidollisia
kylpyjä. Viimeksimainituista ks. lähemmin
Vesiparannuslaitokset.
Kylvyt. Sanan laajemmassa merkityksessä
tarkoitetaan k:lla ruumiin tai sen osien
pitämistä nesteen, höyryn, valon, ilman,
mudan, hiekan y. m. s. vaikutusten alaisena.
K. voidaan jakaa puhdistus- ja sairashoidollisiin
kylpyihin. Edellisiä ovat: sauna-, amme-,
kuumailma- (roomalainen) k. ja uiminen.
Sairashoidollisia k:ja ovat ammekylpyinä
annetut lääke-k., jotka valmistetaan
sekoittamalla lääkeaineita kylpyveteen tai
joihin käytetään luonnollisia lämpimiä
kivennäisvesiä; tavallisimmat niistä
ovat hiilihappo-k. (sydän- ja munuaistaudeissa),
männynhavu-k. (reumatismissa), keittosuola-,
rikki-, rauta-k. Veteen liuenneet lääkeaineet
eivät tällöin imeydy ihon läpi ruumiiseen, vaan
aikaansaavat ihossa kiihoituksen, vain
eräissä ihotaudeissa on niillä
välittömästi parantava merkitys.
Sairashoidollisia ovat myös muta- ja
savi-k., joissa ruumista joko hierotaan kuumalla
mudalla tai savella, tai laaditaan mutahaude
tai otetaan muta-ammekylpy; edelleen
hiekka-k., joissa asetutaan 47°-50°:iseen
hiekkaan kovan hikoilun aikaansaamiseksi.
Ilma-k., s. o. ulkoilman välitön
vaikutus alastomaan ihoon, ovat
karkaisevia. Kun niihin yhdistyy
auringonsäteiden suoranainen vaikutus, sanotaan
niitä aurinko-k:ksi. Nämä sekä
sähkövalohoito ovat valoparannuksen
(ks. t.) hoitotapoja. Sähkö-k:ssä (ks. t.)
johdetaan sähkövirta vedessä kylpijään.
— Vesi-k. jaetaan veden lämmön mukaan
kylmiin (alle 32° C), haaleihin (32°-35°),
lämpimiin (35°-38°) ja kuumiin (yli 38°).
Kylväjä, raittiuslehti, Raittiuden
Ystävien äänenkannattaja, per. 1897.
Kylvö. K:n onnistuminen riippuu
kylvöä suoritettaessa vallitsevista
olosuhteista ja k.-siemenen laadusta. —
Kylvöaika on eri kasveille erilainen.
Kevätkylvö toimitetaan, niinpiankuin maa
on sopivan kuiva, kuohkea ja kunkin
kasvilajin itämiselle sopivan lämmin.
Syyskylvö toimitetaan siksi ajoissa, että
oras ennättää varttua voimakkaaksi
kestämään talven pakkasia ja alkukesän
kylmiä tuulia. — Kylvötavat. K.
suoritetaan joko käsin tai koneella.
Hajakylvössä siemen sirotetaan
mahdollisimman tasaisesti maan pinnalle ja
mullataan äkeellä tai, jos on kyseissä kevyt
pieni siemen, jyrällä. Rivi-k:ssä siemen
sirotetaan rivittäin joko tasaiselle maalle
tai vakoharjoille, samoin ryhmä-k:ssä,
jossa siemen kylvetään tasaisten
välimatkojen päässä oleviin ryhmiin.
Multaus näissä tapahtuu samalla kuin k:kin,
ja tulevat kaikki siemenet mullatuiksi
joks. yhtä syvään, kun taas hajakylvössä
toiset siemenet tulevat syvemmälle
toiset jäävät matalammalle. — Kylvömäärät
ovat hyvin erilaiset, riippuen kasvilajista,
ja vaihtelevat samallakin lajilla,
riippuen kylvöajasta ja -tavasta, maan
laadusta ja kasvuvoimasta, kasvin
pensomiskyvystä, siemenen laadusta y. m.
Likimääräisinä rajalukuina 1 ha:ia kohti
voidaan esittää: ruis 1,4-2,3 hl, vehnä
1,8-2,6 hl, kevätvehnä 3,1-3,6 hl, ohra 2,5-3,5 hl,
kaura 3,0-4,5 hl, herne 2,3-4,0 hl, tattari
0,75-1,25 hl, peruna 20-40 hl, turnipsi
5-8 kg, lanttu 6-8 kg, rehu- ja
sokerijuurikas 20-25 kg, porkkana 4-7 kg,
pellava 2,0-2,5 hl, puna-apila 15-20 kg,
alsikeapila 12-15 kg, timotei 15-22 kg,
heinänsiemenet sekoituksena 27-40 kg.
vrt. myös Siementarkastus.
Kylvöheinä, viljellyissä nurmissa tai
pelloissa karjan rehuksi viljellyt
heinä- ja apilakasvit; vastakohta:
luonnonheinä.
Kylvökoneet ovat joko rivi- tai
haja-k:ita. Rivi-k:ssa on seuraavat osat:
siemenlaatikko ja sen pohjassa
syöttölaite, jonka alla on kylvö- ja
multavantaat; kaikkia näitä kannattaa
kahden pyörän varaan sijoitettu kehys
aisoineen. Yhden hevosen rivi-k:n työmäärä
on 2,4-3,6 ha päivässä, kahden hevosen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
