Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Käsiteollisuus-Kätilö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
määräykset, jotka kiseen on koottu
siilien kuuluvina, ovat sen
tunnusmerkit. Kaikki
tunnusmerkit yhteensä ovat k:n
sisällyksenä. Kaikki ne
mielikuvat, joihin k:n tunnusmerkit
soveltuvat, ovat sen alana
eli piirinä.
Käsiteollisuus, kotiteollisuusväen
äänenkannattaja, per. 1907.
Käsittelymenettely, etupäässä
riita-asioissa noudatettu
oikeudenkäyntimenettely, jonka mukaan
asianosaisten asiana on esittää ne
tosiseikat, jotka he tahtovat
tuomioistuimen ottamaan huomioon,
ja hankkia niihin todistukset. vrt.
Tutkintomenettely.
Käsityö, käsiteollisuus,
käsityöammatti, elinkeinona harjoitettu
aineenjalostustoiminta, jota suoritetaan
pääasiallisesti käsin ja työkaluilla
sekä paikallisena pikkuliikkeenä
välittömästi kuluttajia varten. — Vanha k.
perustui ammattikimtasäännöksiin (ks.
Ammattikunta). K. on viime
vuosisadalta lähtien menettänyt
paljon merkitystään, mutta
pikkuteollisuudessa on käsityömäinen
tuotanto edelleen vallitsevana. —
Käsityöläisjärjestöt. Jokaisessa
kaupungissa on elinkeinolain määräämä
käsityö- ja tehdasyhdistys,
jonka jäsenyys on pakollinen. Niiden
yhteinen elin on Suomen
teollisuudenharjoittajien yleisessä
kokouksessa (pidetään joka toinen vuosi)
valittava Suomen Teollisuusvaltuuskunta
ja sen keskuskomitea, ja äänenkannattaja
„Käsityö- ja Teollisuuslehti" (per. 1910).
Sitäpaitsi on vapaita järjestöjä m. m.
ruotsink. Industriförbundet. — Käsityöläiskoulut
ks. Ammattiopetus. — Käsityöläislaki
sisälsi ennen käsityöläisammattikuntia järjestävät
oikeussäännöt. Elinkeinovapauden tultua voimaan
erityisiä k:eja ei enää ole olemassa.
Käsityöläispankki, Suomen
Käsityöläis-Osakepankki, Helsingissä,
per. 1917, osakepääoma 11 milj.,
haarakonttoreita 3.
Käsityön Ystävät o.-y., Suomen,
Helsingissä, v:sta 1920 osakeyhtiö,
Fanny Churbergin (ks. t.) aloitteesta
1879 per. yhdistys, jonka tarkoituksena
oli „Suomen käsityön edistäminen ja sen
jalostuttaminen isänmaalliseen ja
taiteelliseen suuntaan". Levittänyt kansallisia
kuoseja ja edistänyt taiteellisten
käsityömallien aikaansaamista. Omistaa
Helsingissä oman liikkeen, jossa kutoma-,
värjäys- ja koruompeluosasto.
Käsityöseminaari, Helsingin K.,
valmistaa käsityönopettajia oppikouluihin,
käsityökouluihin, seminaareihin, ammattikouluihin,
kansakoulujen jatkoluokille y. m. Avattu 1886, kurssi
2-vuotinen, sekä suomen- että ruotsink. osasto.
Käsityöt, kasvatusop. Koulun
käsityöopetus lähtee siitä käsityksestä, että
pään ja käden kehittäminen on
kasvatuksessa yhtä tärkeitä. K. herättävät
lapsissa kunnioitusta ja harrastusta
ruumiilliseen työhön, kehittävät silmän
tarkkuutta ja kauneustajuntaa sekä
totuttavat harkittuun työhön, huolellisuuteen
ja kestävyyteen. Suomessa käsityönopetus
U. Cygnæuksen alkuunpanosta tuli
kansakoulussa pakolliseksi v:n 1860
kansakouluasetuksessa. Myöskin
oppikouluissa saattaa olla jonkinverran
käsityö opetusta.
Käsivarsi, eturaaja olkanivelestä
alaspäin lukien. K:ssa on 3 osaa:
olkaluun tukema olkavarsi, kyynärluun
ja värttinäluun tukema kyynärvarsi ja
ranne-, kämmen- ja sormienluiden tukema käsi.
Käskynhaltija, virkamies, joka
jossakin valtion osassa toimii ylimpänä, joko
hallinnollisena ja sotilaallisena taikka
ainoastaan hallinnollisena viranomaisena.
Suomessa maaherrat ja sittemmin
kuvernöörit toimivat kuninkaan sekä keisarin
ja suuriruhtinaan k:ina.
Käsky palata järjestykseen,
kokouksen puheenjohtajalle järjestyksen
valvojana kuuluva kurinpitokeino, erittäinkin
Eduskunnan puhemiehen oikeus kutsua
edustajia järjestykseen.
Käskytapa, imperatiivi (ks. t.).
Käsnäjalkaiset (Onychophora),
eräänlainen nivelmadoista tuhatjalkaisiin
välittavä ryhmä: ruumis yhtäläisnivelinen,
raajat epäselvään nivelikkäät, kynnelliset,
munuaisputket kuin nivelmadoilla, joka
nivelessä lukuisia tupsumaisesti haaroittuvia
ilmaputkia. Peripatus-lajeja
Etelä-Afrikassa, Uudessa-Seelannissa y. m.
 |
Käsnäjalkainen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
