Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 897-898 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Köyliön kartano-Köökari

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Köyliön kartano, sääntöperintötila
Köyliössä Köyliönsaarella, Cedercreutzeillä
v:sta 1754. Se oli tarun mukaan Henrik-piispan
murhaajan Lallin omistama, myöh. Turun
piispoilla, sitten Kustaa Vaasalla.

Köysi. Tavallinen k. valmistetaan
hampusta, lujat ja notkeat köydet
myöskin puuvillasta. Lujimpia ovat
teräsköydet ja kaapelit. K. on tav. kolmisäikeinen,
säikeet muodostettu monesta langasta.
Kaapeli taasen on muodostettu
kiertämällä yhteen kolme köyttä. Sen vuoksi
on kaapelin kierresuunta toinen kuin
köyden. Paksuusmittana käytetään
ympärysmittaa. Suomessa on köysitehtaita
Turussa ja Kokkolassa. — Köydenpunonta.
Punoja kehrää ensin langat köydenkehruurukilla
kiertäen hamppukuiduista silmun rukin kiertimen
koukkuun ja tämän pyöriessä liittää uusia
kuituja saaden näin valmistettavan
köyden pituisen langan. Tätä varten
tarvitsee hän avoimen, tasaisen paikan,
köydenpunojanradan. Kun säikeeseen
tarvittava lankamäärä on valmistunut,
kierretään ne yhteen päinvastaiseen
suuntaan kuin langat. Säikeet
yhdistetään toisiinsa kartion avulla, jossa on
kutakin säiettä varten uurre ja jota
siirretään vähitellen eteenpäin ja samalla
myöskin köyden ympärillä olevia
renkaita. Näin saadaan köyden kierre
säännölliseksi. Köydenpunontakoneen keksi
engl. merikapteeni Huddart 1793, mutta
se tuli käytäntöön vasta 1860-luvulla.

Köysikulmio, kulmiomuoto, johon
painoton, päistään kiinnitetty köysi asettuu,
kun siihen ripustetaan painoja. Jos

Köysikulmio ja voimakulmio.

painot esitetään vektoreilla (suuntaisjanoilla)
P₁, P₂ ja P₃ ja päätepisteistä
vedetään k:n sivujen suuntaiset suorat,
yhtyvät ne yhteen pisteeseen ja syntyy
n. s. voimakulmio, jossa säteet ilmaisevat
köyden vastaavissa osissa vaikuttavia
jännitysvoimia. Päinvastoin meneteltäessä
voidaan määrätä voimakulmion n. s. napa
O, niin että säteiden suuntaiset
suorat antavat A:n ja B:n kautta
kulkevan k:n ja myöskin pisteen (S), jonka
kautta painojen resultantti l. summa R
käy. — Jos painoja on äärettömän
monta ja ne äärettömän lähellä toisiaan,
muuttuu k. köysikäyräksi. —
Köysikäyrä, ketjuviiva, paraabelia
muistuttava käyrä, jonka muotoon
tasapaksu, tasa-aineisesta aineesta tehty
taipuisa köysi asettuu riippumaan.

Köysikäyttö, voiman siirto akselista
toiseen köysien ja köysipyörien avulla.

Köysipora, köydessä riippuva maa- tai
kivipora, jossa köyttä käytetään poran
vartena painon vähentämiseksi.
Käytetään syviä reikiä porattaessa.

Köysirata, kulku- tai kuljetusneuvo,
jossa varsinaisena liikkeen välittäjänä
on voimakoneen liikkeelle panema köysi.
Riippuvassa k:ssa on kaksi
pylväiden varassa riippuvaa kannatinköyttä
sekä kolmas näiden alla oleva
herkeämättä liikkuva kuljetusköysi. Vaunut tai
astiat riippuvat kannatinköydellä
liikkuvasta kahdella pienellä pyörällä
varustetusta juoksuvaunusta, ja ne kytketään
kuljetusköyteen puristuspihtilaitteella.
Köysiraitiotiellä on kadun alle
muuratussa kanavassa johtopyörien päällä
liikkuva köysi, johon kanavan laessa
olevasta kapeasta raosta tuleva vaunun
tarttumavarsi tarttuu, kytkien vaunun
kulkemaan köyden mukana.
Vuoriradat ovat tavallisen rauta- tai
raitiotien tapaan rakennetut, kuitenkin niin,
että vaunu on kiinnitetty yläasemalla
pyörän tai telan ympäri kiertävän
teräsköyden kumpaankin päähän, joten
vaunut pitävät toisiaan jotakuinkin
tasapainossa. Rata on kaksiraiteinen tai on
radan puolimatkassa sivuutuskohta.

Köysirata. K kannatusköysi, J jarruköysi, O ohjausköysi, V vetoköysi.

Köysitela, liereä tai kartiomainen
nostokoneen kela, jolle köysi kiertyy.

Köö (ransk.), jono; biljardikeppi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>