Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - La Bruyère-Ladino
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Labradorin virta, Baffininlahdesta
alkava, pitkin Labradorin niemimaan
rannikkoa kulkeva kylmä merivirta.
La Bruyère [bryjä’r], Jean de
(1645-96), ransk. kirjailija. Kirjoittanut
kuuluisan pessimistisen ja satiirisen
luonteiden ja tapain kuvauksen „Les caractères
de Théophraste avec les caractères et les
mœurs de ce siècle" (1688).
Labuan [lābūā’n], Borneon
luoteisrannikon edustalla oleva, Englannille
kuuluva pieni saari; 74 km2, 6,000 as.
Labyrintodontit, sukupuuttoon
kuolleiden suomusalamanterien ryhmään
kuuluvia isoja sammakkoeläimiä, joiden
hammasluu oli sokkeloisesti poimuttunut.
Löydöt etupäässä triaskaudelta.
Labyrintti (kreik.). 1. Sokkelorakennus,
jossa lukuisia risteileviä käytäviä ja
huoneita, mutta vain yksi sisään- ja
uloskäytävä; yleensäkin: (pulmallinen)
umpikuja. L:ejä on ollut m. m. Egyptissä
Moiris-järven rannalla ja Kreetassa
Knosoksen 1. (= tarunomainen Minoksen l.).
L.-nimitystä käytetään myös jatulintarhoista
(ks. t.). — 2. Anat. Korvasokkelo.
Labyrinttikalat, sokkelokalat
(Labyrinthidœ), Etelä- ja
Kaakkois-Aasiassa sekä Etelä-Afrikassa eläviä
piikkieväisiä kaloja, joiden kiduskaarten
yläosa on muodostunut sokkeloiseksi,
verisuonirikkaaksi onteloksi. Näillä
sokkeloilla l. voivat hengittää ilmakehän
ilmaa ja siten oleskella maalla.
Tunnetuin on kiipijäkala (ks. t.).
Lac [lak] (ransk.), järvi.
— Lac du Bourget [lak-dy-buržē’],
kaunis, Rhôneen laskeva alppijärvi Genèvenjärven
lounaispuolella, — Lac Léman [-mā’],
Genèven-järvi.
Lacaille [laka’i], Nicolas Louis de
(1713-62), ransk. tähtitieteilijä, suoritti
1751-54 suuren etel. taivaan tähtien
luetteloimisen Hyväntoivonniemellä.
Lachaise [-šēz], François de
(1624-1709), ransk. jesuiitta, Ludvig
XIV:n rippi-isä, neuvoi tätä kumoamaan
Nantesein ediktin. Hänen Pariisista
itäänpäin oleva maatilansa muutettiin
1804 Père Lachaise-nimiseksi
hautausmaaksi.
La Chaussée [-šosē], Nivelle de
(1692-1754), ransk. näytelmänkirjoittaja.
Aloitti n. s. comédie larmoyanten, joka
kuvasi liikuttavalla tai moralisoivalla
tavalla porvarillista elämää. Teoksia:
„Le préjugé à la mode", „Mélanide".
Lachmann [lahm-], Karl (1793-1851),
saks. filologi, uudenaikaisen filologisen
tekstikritiikin perustaja. Teoksia:
,,Betrachtungen über Homers Ilias" ja
Nibelungenlied-tutkimuksia.
Lachner [-ahn-], Franz (1803-90),
saks. säveltäjä. Sävelsi sinfonioja,
oopperoita, oratorioita y. m.
La Condamine [kōdami’n], Charles
de (1701-74), ransk. matemaatikko ja
maantieteen tutkija. Suoritti
astemittauksen ja painovoimanmittauksia
Ecuadorissa ja tutki Amazonia.
Lacordaire [-kordä’r], Henri
(1802-61), ransk. saarnamies, vuosisatansa
etevimpiä ransk. puhujia.
La Corniche, Corniche, La (ks. t.).
La Coruña, Coruña, La (ks. t.).
La Cour, Poul ks. Cour, Poul la.
Lacrimæ Christi (lat.), makea
viinilaji, jota valmistetaan Vesuviuksen
rinteellä kasvavasta rypälelaadusta.
Lacroix [lakruā’], Alfred (s. 1863),
ransk. mineralogi ja petrografi; teoksia:
„Les enclaves des roches volcaniques",
„La montagne Pelée et ses éruptions". —
Lacroix, Paul (1806-84), ransk.
kirjailija. Julkaissut hist. romaaneja ja
sivistyshist. loistoteoksia 1600- ja
1700-lukujen elämästä.
La Crosse [ləkro’s], kaup.
Yhdysvalloissa, Wisconsinissa; myllyjä
ja sahoja. 30,000 as.
Lactantius, Firmianus, lat.
reettori Bityniasta. Kirj. kristinuskon
puolustukseksi „Institutiones divinæ". Eli
300-luvulla.
Lacy [lasi], Franz Moritz de
(1725-1801), itäv. sotamarsalkka, kreivi,
P. de L:n poika. Kunnostautui vars.
seitsenvuotisessa sodassa. — Lacy,
Peter de (1678-1751), irl.-ven. soturi.
Golitsynin alipäälliköltä Suomen
valloituksessa 1713-14, johti 1719 hyökkäystä
Tukholmaa vastaan, valloitti Suomen 1741-43.
Ladak, maakunta Itä-Kashmirissa,
britt. Intiassa, ylisen Induksen
ympärillä, Himalajan ja Karakorumin välissä.
Pääkaup. Leh.
Ladau [lā-], Gustaf Wilhelm
(1766-1833), Anjalan mies, pakeni 1789
Venäjälle, 1808 Buxhœvdenin siviilikanslian
johtajana, v:sta 1810 Suomen postilaitoksen
ensim. päällikkö, samalla hallituskonseljin
jäsen v:sta 1812. L. oli virkavallan nöyrä
palvelija; häntä sanottiin „suureksi
hirttämättömäksi".
Ladiinit, paikoitellen Sveitsissä ja
Italiassa asuva, retoromaanin kieltä l.
ladinoa puhuva väestö.
Ladikije ks. Laodikeia.
Ladino [-ī’-]. 1. Juutalaisten
keskuudessa Espanjassa syntynyt ja muuannekin
levinnyt sekakieli. — 2. Retoromaanin kieli.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
