Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lagting-Lahjoitusmaat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Lagting [lāg-], Norjan eduskunnan
tavallaan ylähuonetta vastaava osasto.
La Gruaira, La Guayra, Caracasin
(ks. t.) satamakaup. Venezuelassa;
kahvinvientiä. 7,500 as.
Lagus [lā-], Elias (1741-1819),
Taivassalon kirkkoherra v:sta 1805. Julk.
ruotsink. kirjoitelmia Kuusamosta sekä
„Sionin virret" (1790). — Lagus,
Ernst (1859-1923), koulumies. Julk.
Suomen ruotsink. kansanrunoutta ja
Choræuksen elämäkerran (ruots.). —
Lagus, Gabriel (1837-96),
runoilija ja kirjallisuudentutkija. Julk.
runoteoksia ja näytelmiä, m. m. „Klubbhöfdingen"
ja ,,Drottning Filippa", sekä „Den
finsk-svenska literaturens utveckling", ,,Ur
Wiborgs historia". [Homén (ruots., 1921).]
— Lagus, Jonas (1798-1857), pappi,
Pohjanmaan herännäisyysliikkeen merkkimiehiä,
Ylivieskan kappalaisena 1828-45,
Pyhäjärven (O. l.) 1845-57. Tuomittiin
Kalajoen käräjillä (ks. t.) puoleksi
vuodeksi virkaeroon. Teoksia: „Evankeliumin
ääni kutsutuille sieluille" (suomen.). —
Lagus, Robert (1827-63), W. G. L:n
poika, lakimies, julk. ,,Juridiska
afhandlingar och uppsatser" ja „Juridiskt
album". — Lagus, Wilhelm (1821-1909),
tiedemies, W. G. L:n poika. Prof.
1857-86, Yliopiston rehtori 1878-84. Julk.
tutkimuksia klassillisen filologian,
itämaisten kielten ja Suomen historian
alalta: „Numismatiska anteckningar",
„Åbo akademis studentmatrikel ånyo
upprättad", Forskålin ja Laxmanin
elämäkerrat y. m. — Lagus, Wilhelm
Gabriel (1786-1859), lakimies ja
historioitsija, prof. Teoksia: „Åbo hofrätts
historia" I, „Undersökningar om Finska
adelns gods och ätter", „Om finska
lagöfversättningar", asiakirjajulkaisuja.
L:n laajat hist. kokoelmat ovat Helsingin
Yliopiston kirjastossa.
Laguuni (it. ja esp.), rantavallin tai
korallisärkän sulkema matala merenlahti.
Tunnetuimmat ovat Venetsian l:t.
Itämeren haffit ovat myös eräänlaisia
l:eja. — Atollin (ks. Koralliriutat)
keskellä olevaa järveä sanotaan myös l:ksi.
Laharpe [la-a’rp], Frédéric
César (1754-1838), svelts. poliitikko ja
filosofi, Aleksanteri I:n opettaja, Helvetian
tasavallan hallituksen jäsen 1798-1800.
La Haye [la ē], Haag (ks. t.).
Lahdenpohja, kauppala Viipurin
läänissä. 863 as. ks. Jaakkima.
Lahdensuo, Jalmari (s. 1880), alk.
Lagerstedt, F. V. Lagerstedtin
poika, Kansallisteatterin johtajia 1914-17.
Lahdentaka, kartano Tyrvännössä
Vanajaveden rannalla. Omistajia:
Tuomas Beurreus, Boije af Gennäsit.
Lahinen, kartano Sääksmäellä,
Vanajaveden rannalla. Omistajia: Bjelket,
De la Mottet, v. Konowit.
Lahja, välipuhe, jonka kautta toinen
henkilö luovuttaa toiselle henkilölle
ilman vastiketta jonkun omaisuuserineen
tai oikeuden. Kiinteätä omaisuutta koskeva
lahjavälipuhe on tehtävä kirjallisesti
kahden todistajan läsnä ollessa ja
katsotaan l. tällöin lopullisesti
päätetyksi, kun lahjan antaja on
allekirjoituksellaan hyväksynyt lahjakirjan.
Irtaimen omaisuuden l:aan nähden ei ole
säädetty määrättyä muotoa, ja pidetään
irtaimen lahja yleensä lopullisesti
päätettynä, kun lahjan esineenä oleva on
luovutettu lahjansaajan hallintaan.
Lahjapalkkio, gratifikatsioni.
1. Vapaaehtoisesti annettu palkinto
tehdyistä palveluksista tai opinnoissa
osoitetusta edistyksestä. — 2. Nuhteettomasti
palvelleen valtion virkamiehen kuoltua
hänen leskelleen ja lapsilleen valtion
varoista suoritettava rahamäärä, jonka
suuruus riippuu virasta suoritettavasta,
palkasta (Julistus 15/8 1830; Asetus 12/6 1860).
Lahjavero, varallisuudensiirtovero,
jota suoritetaan, kun omaisuus lahjana
siirtyy henkilöltä toiselle (Laki
perintöjä lahjaverosta 30/12 1921).
Lahjoitus, sama kuin lahja (ks. t.).
Ahtaammassa merkityksessä l:lla tarkoitetaan
kiinteimistön tai sen osan luovuttamista
vastikkeetta lahjansaajan käytettäväksi
hänen elinajakseen (Maakaari 8:1).
Lahjoitusmaat, Itä-Suomen l. Ne
saivat alkunsa siitä, että isonvihan
aikana Pietari Suuri luovutti suosikeilleen
palkkioiksi Suomen alueita, joilta
säälimättä kiristettiin mitä voitiin.
Sodan lopulla useat peruutettiin, mutta
1721 oli Venäjälle luovutetussa Suomessa
736 lahjoitustilaa, mikä luku uusien
lahjoitusten ja peruutusten takia
yhtämittaa muuttui. Vaikka isännillä ei
ollut muuta oikeutta kuin kantaa l:lta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
