Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lambton-Lammas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Lambton [lämtən], John George
(1792-1840), Durhamin jaarli, engl.
valtiomies, ministerinä 1830-33 (whig),
Kanadan kenraalikuvernöörinä 1838; esitti
1839 kuuluisassa -selonteossa brittiläisen
Pohjois-Amerikan asioista ne periaatteet,
joita Englannin siirtomaapolitiikassa
on sittemmin noudatettu siirtomaiden
itsehallinnon kehittämiseen nähden.
Lamelli (lat.), ohut levy. Sähkötekn.
Kollektorin ohuet, toisistaan eristetyt levyt,
jotka ovat yhteydessä ankkurin käämien kanssa.
Lamennais [lamənē’], Félicité de
(1782-1854), ransk. jumaluusoppinut ja
yhteiskunnallinen kirjailija. Kääntyi kiivaasta
katolilaisesta radikaalivasemmistolaiseksi.
Teoksia: „Esquisse d’une philosophie", „Uskovaisen
sanoja" (suomen.). [Rosendal (1919).]
Lamentatsioni (lat.), valitus.
La Mettrie [metrī’], Julien
Offray de (1709-51), ransk. lääkäri ja
materialistinen filosofi. Teoksia: ,,Lahomme machine".
Lami [-mī’] Eugène Louis
(1800-90), ransk. taidemaalari. Maalannut
sota- ja historiatauluja, akvarelleja;
tehnyt kuvitustöitä.
Lamian sota, sota, jota Kreikan
valtiot kävivät Aleksanteri Suuren kuoltua
Makedonian käskynhaltijaa Antipatrosta
vastaan (323-322 e. Kr.). Antipatros oli
aluksi piiritettynä Lannassa, mutta sota
päättyi kreikkalaisten tappioon.
Laminaria, ruskoleväsuku,
suurikokoisia lajeja Valtamerissä,
eräitä jo Ruotsin länsirannikolla.
Käytetään lannoitusaineeksi.
Lamingin massa, rautavihtrillin,
kalkin ja sahajauhojen seos, jota käytetään
valokaasun puhdistamiseen.
Lamm, Martin (s. 1880), ruots.
kirjallisuudentutkija, prof. Tukholman
Korkeakoulussa. Teoksia: „Olof Dalin",
,,J. G. Oxenstierna", ,,Swedenborg",
„Upplysningstidens romantik",
„Strindbergs dramer" I.
Lammas (Ovis) kuuluu onttosarvisiin
märehtijöihin. Villit l:t ovat
vuoristoeläimiä. L:n kesytys on tapahtunut
esihist. ajalla ja sillä oletetaan olevan
kolme kesyttämisaluetta omine
kantamuotoineen: Aasiassa villi aro-l.
(O. arkal), josta polveutuvat m. m.
rasvahäntä- ja rasvapakara-l:t, Afrikassa
harja-l. (O. tragelaplius) ja
Euroopassa mufloni (O. musimon),
pieni, vaatimaton Korsikassa ja Sardiniassa
tavattava l. Mufloni-l:ita on nyk.
2 alaryhmää: lyhythäntäinen
pohjoismainen l. (O. m. brachyura),
joka on levinnyt koko Pohjois-Eurooppaan
ja Keski-Euroopan karuille seuduille, ja
marski-l. (O. m. leptura), joka
tavataan Keski-Euroopan rehevillä
marskimailla. Villan-, lihan- ja
maidontuotantoa varten on kehitetty lukuisia
L-rotuja kuten Merino, josta Saksassia
on jalostettu erittäin hienovillaiset
Negretti ja Elektoral,
Kampavillamerino ja Lihamerino,
Ranskassa kookas ja voimakas Rambouillet.
Englannissa on omista l:istä kehitetty
Cheviot, Southdown, Oxforddown
 |
Shropshirelampaita. |
|
Suomalainen maatiaislammas karitsoineen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
