Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 947-948 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - La Motte-Lamsdorff

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Pääansiot maa magnetismiin alalla; johti
Bogenhausenin tähtihavaintoja,
tuloksena 12 luetteloa (34,000 tähteä).

La Motte [lamo’t], Antoine
Houdar de (1672-1731), ransk.
näytelmäkirjailija ja arvostelija. Teoksia:
„Inès de Castro", ,,Le Magnifique".
— La Motte, Jeanne de ks.
Kaulakoristejuttu.

La Motte-Fouqué ks. Fouqué.

Lampaansieni l. lampaantatti
(Polyporus ovinus), Etelä- ja
Keski-Suomen hiekkaisissa havumetsissä kasvava
syötävä pillisieni, jonka itiöemä on
valkoinen, harmaankellervä, hauras, ja
kanta lyhyt.

Lampedusa [-ū’-], saari Välimeressä,
Maltan lounaispuolella. Kuuluu Italialle, 2,000 as.

Lampén [-ē’n], Aleksander
(s. 1879), insinööri, O.-y. Tornatorin tekn.
johtaja 1909-18, toimitusjohtaja v:sta 1919;
Kauppa- ja Teollisuuskomissionin johtaja 1918;
puolustusministeri 1925. — Lampén, Ernst
(s. 1865), kirjailija, lehtori, innokas
matkailuaatteen edistäjä. Julk. m. m. matkailukirjat
„Suomea ristiin ja rastiin", „Suomea maitse ja
meritse", „Meiltä ja muualta", „Jäämeren hengessä",
„Pikakuvia Raja-Karjalasta", „Värmlannin matka".

Ernst Lampén.

Lampetti (ransk.), seinään kiinnitettävä
kynttiläjalka tai lamppu.

Seinälampetti.

Lampipolyyppi (Hydra),
suolattomissa vesissä elävä onteloeläinsuku
(hydrotsooi). Pieni, n. 1 m:n pituinen,
pussimainen, alustaansa kiinnittynyt ruumis,
jobon johtaa polttiaisellmillä varustettujen
pyyntilonker öiden ympäröimä aukko. Lisääntyvät
silmikoimalla ja suvullisesti. Toukka
uiskentelee vedessä, kunnes kiinnittyy
alustaansa ja muuttuu lonkerolliseksi polyypiksi.
Meduusaastetta ei ole.

Lamppu, laite, jolla synnytetään valoa
palavia aineita polttamalla tai sähkövirran
avulla. Vanhalla ja keskiajalla ja uudenajan
alkupuolella l:t olivat savi- tai pronssiastioita,

Vanhanajan pronssilamppu.

joista liereä sydän imi öljyä, mikä paloi pienellä,
käryävällä liekillä. Täydellisempi palaminen
saavutettiin 1756 keksityn l:nlasin
avulla ja 1780-luvulla alettiin valmistaa
litteitä, kudottuja sydämiä. Niihin aikoihin myös
rakennettiin putkimainen poltin, jossa liekki sai
ilmaa sekä ulko- että sisäpuolelta. Yleisenä
polttoaineena oli aluksi nauris- tai oliiviöljy,
kunnes sen syrjäytti paloöljy, jota sydän

Paloöljylampun polttimia: napillinen ja napiton putkipoltin.

saattoi imeä paljoa korkeammalle. Nyk. on
öljy-l, väistymässä sähkölampun (ks. t.)
tieltä. Kaasuista käytetään l:ssa yleisimmin
valokaasua, jonka liekki kuumentaa
hehkukappaletta (ks, Auerlamppu)
sekä asetyleeniä, jonka liekki itse valaisee.
— L.-iksi sanotaan myös lämmityslaitteita,
n. s. puhallus- l. juotto- l:ja,

Puhalluslamppu (juottolamppu).

joissa käytetään alkoholia, bentsiiniä,
gasoliinia y. m. haihtuvia öljyjä
polttoaineena. Kaasutettu polttoaine
sytytetään ja palava kaasu sitten
kaasuttaa yhä uutta polttoainetta, jota
ilmapumppu tai kaasiuttuneen polttoaineen
oma paine painaa polttimeen, — L:ksi
sanotaan toisinaan myös radiotekniikan
ioniputkia (ks. t.).

Lamprecht [-eht], Karl
(1856-1915), saks. historioitsija, prof.
Leipzigissä. L. tehosti valtiollisen historian
rinnalla kulttuurihistorian esim. taloushistorian
merkitystä. Teoksia: „Deutsches Wirtschaftsleben
im Mittelalter", „Deutsche Geschichte".

Lampunnoki, kimrööki (ks. t.).

Lampuotitila ks. Maanvuokra.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>