Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 955-956 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lannanhajoituskoneet-Lannoitusaineet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

toinen on suoraan etenevää tai
takenevaa sukua toisen aviopuolisolle.
Sivu-l. on jommankumman aviopuolison
suhde niihin henkilöihin, jotka ovat toisen
sivusukua, Toinen l. syntyy, kun
toinen on ensimmäisessä l:ssa toisen
aviopuolison kanssa. Suoraan etenevä ja
takeneva l. on avioliiton esteenä ja
tuomarin- sekä todistajan esteellisyyperusteena,
sivu-l. on eräissä tapauksissa niinikään
tuomarin- ja todistajanesteellisyysperusteena.

Lannanhajoituskoneet. Kiinteän
lannan hajoittaminen. Karjanlantaa varten
käytetään lannanhajoitusvaunuja.
Tällaisen muodostaa pitkä, neljän pyörän
varassa kulkeva laatikko, jossa on
liikkuva pohja lannan kuljettamiseksi
laatikon takaosaan, jossa nastoilla
varustettu heittotela hienontaa lannan ja

Lannanhajoittaja „International".

heittää tasaisesti pellolle. Apulannanhajoituskoneen
muodostaa tav. pitkähkö, pyörillä kuljetettava
laatikko, jonka pohjassa ovat pyöränakselista
liikkeensä saavat erilaiset syöttölaitteet;
lisäksi on laatikossa laitteita estämässä
apulannan kokkaroitumista, Työmäärä 5-6 ha
päivässä ja työleveys yhden hevosen koneella
2,₅ m. Koneita voidaan käyttää
pienempien kalkkimäärien levittämiseen;
suurempia kalkkimääriä varten on
suurempia samantapaisia koneita tai aivan
erikoismallisia. Chilesalpietarin
levittämiseksi juurikasvimaille käytetään
työntökärrin tapaista hajoittajaa, jota
työnnetään rivien välissä ja jonka
kuminallakin sivulla on 2 torvea salpietarin
levittämiseksi. Syöttömäärä voidaan
säätää. — Juoksevan lannan (lanta- ja
virtsaveden) hajoittamiseen käytetään erilaisia,
pyörillä kuljetettavia tynnyreitä, joista
ha joitus tapahtuu tynnyrin taakse alareunaan
asetetusta n. s. hajoitushanasta. Jotta
juokseva vesimäärä olisi yhtä suuri sekä tynnyrin
täynnä ollessa että tyhjentyessä, tehdään
tynnyrit pitkiksi ja mataliksi; varustetaan
erilaisilla venttiileillä ja ilmatorvilla y. m.
[Arola, [„Maatalouskoneet".]

Lannanhajoittaja „Meteor".

Lannehalvaus, lonkkasärky,
tulee hyvinruokittuihin työhevosiin, jotka
ovat olleet joutilaina muutaman
vuorokauden. Oireita: takajalat alkavat
horjua, hengitys taajenee, kovissa
kohtauksissa hevonen kaatuu ja alkaa hikoilla,
lautas- ja lannelihakset turpoavat ja
pingoittuvat, eläimellä on umpi, virtsa
punertavaa tai ruskeaa. Kuolinprosentti
lähes 50 2-5 vrk:ssa; täydellinen
toipuminen vaatii usein 4-6 viikkoa.

Lannenikamat ks. Selkäranka.

Lanner, Joseph (1801-43), itäv.
tanssisäveltäjä. Hänen jälkiään seurasivat
molemmat Straussit.

Lannes [lan], Jean (1769-1809).
Montebellon herttua, ransk. marsalkka, Napoleonin
sotapäälliköitä.

Lannoitusaineet, lannoitteet
lisäävät viljelysmaassa kasvien käytettävänä
olevaa ravintoaineiden määrää, joko itse
sisältäen ravintoaineita (välittömät l.)
tai liuottaen niitä maasta kasveille
otolliseen muotoon (välilliset l.).
L. jaetaan sen mukaan seuraavasti:
I. Välittömästi vaikuttavat l.
1) Täydelliset l. absoluuttiset l.:
karjan-, makki-, sekalanta sekä
vihantalannoitus. Nämä sisältävät kaikkia
kasvinravintoaineita sekä multaa
muodostavia aineita, parantaen siten maan
fysikaalisia ominaisuuksia ja edistäen sen
pienoiseliöstöelämää sekä aiheuttaen
sadon lisäystä puuttukoon peltomaasta
mikä ravintoaine tahansa.
2) Vaillinaisesti vaikuttavat,
relatiiviset, keinotekoiset, apu- l.
väkilannat. Nämä sisältävät vain
yhtä tai muutamia kasvinravintoaineita
eivätkä ne yleensä sisällä multaa
muodostavia aineita, Typpeä sisältävät:
chile- ja norjansalpietari, ammoniumsuolat,
kalkkityppi; fosforihappoa: superfosfaatti,
presipitaatti, tuomaskuona y. m.; kalia:
kalisuolat; useampia ravintoaineita:
peruguano, luujauhot, tuhka y. m.
— II. Välillisesti vaikuttavat l.
Niitä ovat kalkki ja kipsi, tavallaan myös
keittosuola. — L:iden arvon määrää 1) se
typen, fosforihapon ja kalin määrä, minkä
maaneste niistä kykenee liuottamaan,
sekä 2) niiden vaikutus maan fysikaaliseen
rakenteeseen ja bakteeristoon. [Rindell (1924).]
L:issa olevien tärkeimpien kasvinravintoaineiden
määrät selviävät seuraavasta taulukosta:

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>