Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1003-1004 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Launis-Laurentius Petri Gothus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

uudistusten kautta tapahtui oopperatyylissä
käänne, ja uusi saks. laulutyyli (ks. Lied)
pääsi konserttisaleissa valta-asemaan. Siitä
periin kehittyi saks. ja ransk. l. omaan
tyylilajiinsa. vrt. Laulunopetus.

Launis, Armas (s. 1884), suom.
säveltäjä ja kansansävelmäin tutkija.
Säveltänyt oopperoita, „Seitsemän veljestä"
(1912), „Kullervo" (1917), „Aslak Hetta"
(1926), kantaatteja, kuorolauluja y. m.;
julk. ,,Lappalaisia joikusävelmiä" ja
„Inkerin runosävelmät" (Suomen kansan
sävelmiä IV, 1).

Laupeuden sisaret, room.-kat.
kristillismielisten naisten yhdistyksiä, joiden
tarkoituksena on kurjuuden poistaminen
etup. köyhiä ja sairaita auttamalla ja
hoitamalla. Protestanttisella taholla
laupeuden sisaria vastaavat diakonissat.
— Laupeuden veljet, room.-kat.
sairashoitoa harjoittava veljeskunta.

Laura, Petrarcan (ks. t.) lemmitty.

Laura l. lavra (kreik.), kreik.-kat.
luostari, jossa munkit elävät kukin
erikseen kammioissaan eikä yhteisissä
työ- ja ruokasaleissa. Kuuluisa on esim.
Kiovan l.

Lauræus [-rē’-], Alexander ks.
Lauréus, — Lauræus, Gabriel
(1677-1753), suom. pappi, professori.
Sotavankeudessa Siperiassa 1709-21, sitten
kirkkoherrana Loimaalla ja v:sta 1749 teologian
prof:na ja Turun tuomiorovastina.

Laurana [-rā’-] Francesco
(n. 1423 — n. 1502), it. kuvanveistäjä.
Valmistanut hautamuistomerkkejä,
madonnan- ja rintakuvia sekä mitaleja.

Laurbecchius [-ekkius], Pietari
(1628-1705), Viipurin piispa 1696-1705,
aiemmin prof. v:sta 1668.

Laurbeck, Iisak (n. 1679-1716),
jumaluusoppinut. Menetti 1708 pappisarvonsa,
koska tuomitsi liian ankarasti m. m. omia
esimiehiään. Esitti pietististä vaikutusta
osoittavia mielipiteitä.

Laureatus (lat.), (laakerilehvillä) seppelöity.

Laurell [-e’l], Aksel
Henrikinpoika (k. 1790), Asikkalan
kappalainen. Opetti seurakuntalaisilleen
perunanviljelystä, julk. „Lyhykäinen kirjoitus
potatesten eli maan-päronain viljelemisestä".
— Laurell, Axel Adolf (1801-52),
prof. ja pedagogi. Perusti 1831 yksityisen
ruots. lyseon Helsingfors Lyceum, jonka
johtaja v:een 1840.

Laurén [-ē’n], Ludvig Leonard
(1824-84), koulunopettaja ja kirjailija.
Teoksia: „Vasa trivialskola 1684-1884",
„Minnen från skolan och universitetet".
— Laurén, Per Åke (s. 1879), suom.
taidemaalari ja kirjailija. Maalannut m. m.
realistisia kyläkuvauksia, julk. näytelmiä
(ruots.) ja ruotsintanut Kiveä m. m.
„Nummisuutarit", „Lea" ja „Seitsemän veljestä".

Lauren: Seitsemän veljestä.

Laurens [lorā’], Jean Paul
(1838-1921), ransk. historiamaalari. Töitä:
,,Enghienin herttuan mestaus", „Itävallan
yleisesikunta kenraali Marceaun kunniapaarien
ääressä", „Robert Pyhän pannaanjulistus",
seinämaalauksia. Vaikuttanut Edelfeltiin.

Laurent [lorā’], Auguste (1807-53),
ransk. kemisti. Kehitellyt orgaanisen kemian teoriaa.

Laurentius Andreæ (n. 1470-1552),
ruots. arkkidiakoni. Kustaa Vaasan
sihteerinä (kanslerina) 1523-31 suunnitteli
Ruotsin kirkon uudistuksen lut. henkeen.
L. A:n maltillisuus uudistuksissa vei
hänet epäsopuun kuninkaan kanssa, joka
tuomitutti hänet 1540 kuolemaan, joskin
muutti tuomion raskaaksi sakkorangaistukseksi.

Laurentius Nicolai Norvegus (1538-1622),
norj. jesuiitta. Lähetettiin 1576 Tukholmaan
edistämään katolisuutta. Toimi Juhana III:n
perustaman jumaluusopillisen korkeakoulun johtajana.
Pakotettu lähtemään Ruotsista 1580.
Saanut nimen Luostari-Lassi, koska
hänen koulunsa oli sijoitettu ent. luostariin.

Laurentius Paulinus (1565-1646),
Ruotsin arkkipiispa 1637-46, aiemmin
professorina Upsalassa ja piispana
Strängnäsissä. Edisti opetuslaitosta. —
Laurentius Petri (1499-1573), Ruotsin
ensim. lut. arkkipiispa 1531-73, Olaus
Petrin veli. Ruotsinsi Raamatun 1541,
julkaisi kirkkojärjestyksen 1571. —
Laurentius Petri Gothus (n. 1529-79),
Ruotsin arkkipiispa 1574-79, v:sta 1506
professorina ja rehtorina Upsalassa. Puolusti
aluksi Juhana III:n „punaista kirjaa".

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>