Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1023-1024 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lehmann-Lehmä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

saks. oopperalaulajatar, tunnettu vars.
Wagner-esittäjänä. — Lehmann, Max
(s. 1845), saks. historiantutkija. Teoksia:
„Scharnhorst", ,,Freiherr voin Stein",
„Friedrich der Grosse und der Ursprung des
siebenjährigen Krieges". — Lehmann,
Orla (1810-70), tansk. poliitikko ja
sanomalehtimies. Otti innokkaasti osaa
Slesvig-Holsteinin kysymyksen käsittelyyn ja
skandinavismiin. Ministerinä 1848 ja
1861-63. — Lehmann, Otto
(1855-1922), saks. fyysikko. Tärkeimmät työt
kideopin ja nestemäisten kiteitten alalta.
Rakensi kidemikroskoopin. Julkaisi oppikirjoja.

Lehmbruck [lēm-], Wilhelm
(1881-1919), saks. ekspressionistinen kuvanveistäjä.

Lehmus l. niinipuu (Tilia),
joks. suuria puita, lehdet vinosti herttamaiset,
kukat pienet, kellanvalkeat, viuhkossa; viuhkon
tyvessä kalvomainen suojuslehti. Meillä 1
laji, T. cordata, lehtomaisissa metsissä,
n. 63 1/2° pohj. lev. asti sekä
yleisenä puistopuuna. — L. on joks. nopeakasvuinen,
kasvu nopeimmillaan 50-70 v:n ja päättyy 130-150 v:n
iällä. Kukkiminen alkaa 20-30 v:n, vesapuilla
15-20 v:n iässä. Kukat puhkeavat heinäkuulla,
hedelmät kypsyvät syksyksi, ovat vastapuikean
palleroisia, 1,000 kpl:n paino n. 33 g,
itävyys n. 84 %; siemen itää tav. vuoden kuluttua
kylvöstä. L. lisääntyy myös kantovesoista.
— Puu valkoista, toisinaan hieman punertavaa
tai kellahtavaa, pehmeätä, karkeasyistä,
kutistuu 5,73 % säteen ja 7,17 % tangentin
suuntaan, kevyttä, om.-p. tuoreena 0,61-0,87,
ilmakuivana 0,32-0,52, kestävyys varsinkin
kosteassa huono, polttoarvo alhainen,
käytetään paperi- ja tulitikkuteollisuuteen.
L:n niinisyistä valmistetaan Venäjällä
mattoja, säkkejä, köysiä y. m.

Lehmus.

Lehmä, kesyn nautaeläimen naaras.
Nautaeläimet kuuluvat onttosarvisten
märehtijöiden 2-kavioisten alalahkoon.

	6	0	0	0	6
Hammaskaava	—	—	—	—	—	= 32. Sarvet (luvultaan
	6	1	6	1	6

2 tai 0) ovat onttoja, otsaluusta ulkonevia
luusakaroita, tohloja, joita ympäröi
sarveistuppi; kasvavat ja pysyvät päässä
eläimen koko iän. Tiineysaikoina niihin syntyy
rengasmainen syvennys, joista voidaan laskea
poikimisten luku. L:n tiineysaika on
n. 280 vuorokautta. Paino vaihtelee,
rodusta riippuen, vasikalla (syntyessään)
25-60 kg, täysikasvuisella lehmällä
150-870 kg ja siitoskykyisellä sonnilla
225-1,150 kg. L. on vanhanmaailman
vanhimpia kotieläimiä, jonka jätteitä
on tavattu joipa varhaisemmalta kivikaudelta.
Polveutumisesta ei ole täyttä selvyyttä. Eri
lajeina pidetään tavallista nautaa
(Bos taurus), puhvelia
(B. bubalus) ja mahdollisesti
kyttyränautaa l. seebua (B. indicus).
Tavallinen l. polveutuu C. Kellerin mukaan 2
alkuperäisestä rodusta: Euroopassa villinä
eläneestä alkuhärästä (B. primigenius)
ja aas. bantengista (Bibos banteng).
— Nykyajan nautakarjaroduista mainittakoon
seuraavat: I. Itäeurooppalainen arokarja.
Etelä-Venäjällä, Unkarissa y. m., vaalean
hopeanharmaata, hyvä juhta, lypsää vain
n. 800 kg v:ssa, maidossa rasvaa 4-5 %.
— II. Ylänkömaan karja, Keski-Euroopan
eteläosiisisa; sen alarotuja: 1) harmaanruskea
alppikarja: lehmän paino n. 550 kg, sonnin
800 kg, keskilypsy 3,000 kg, rasvamäärä 3,6-3,7 %;
2) kirjava alppikarja, josta tunnetuin
laajalti levinnyt Simmentalin rotu,
hallavanpunaisen kirjavaa, vankkarakenteista,
lehmän paino n. 650 kg, soinnin yli 1,000 kg,
keskilypsy 3,500 kg, rasvaa 3,75 %.
— III. Alankomaan karja l. marskirodut,
Keski-Euroopan pohjoisosien viljavilla ja usein
kosteaperäisillä tasankomailla, kaikki
isokasvuisia, runsasmaitoisia; alarotuja:
1) mustankirjava hollantilainen rotu:
lehmän paino n. 600 kg, keskilypsy 4,000-5,000 kg,
joillakin yksilöillä yli 10,000 kg, rasvaa
maidossa vain n. 3 %; 2) Itäfriisin,
3) Jeverlannin, 4) Itä- ja
5) Länsi-Preussin marskirodut y. m.
Heikompikasvuisilla merenjättömailla
tavataan marskikarjaa vastaavat pienemmät
n. s. geestirodut, joista angelkarja
(ks. t.) on meillä tunnetuin. — IV. Tanskan
punakarja, Tanskassa, keskikokoista, lehmän
paino n. 500 kg, parhaitten karjojen keskilypsyt
yli 4,000 kg, yksityisten l:ien lähes 10,000 kg,
rasvaa n. 3,6 %, joissakin suvuissa yli 4 %.
— V. Juutin rotu, Jyllannissa, mustankirjavaa,
keskikokoista, vankkarakenteista lypsykarjaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>