Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1031-1032 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lehtitina-Lehtori

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lehtitina l. stannioli.
ks. Lehtimetalli.

Lehtitäit, lehtikirvat (ks. t.).

Lehtivartiset (Cormophyta), kasveja,
joissa voidaan erottaa varsa ja lehdet; vastakohta:
sekovartiset (Thallophyta).

Lehtivihrea, klorofylli, kasvien
vihreä väriaine, jonka avulla ne voivat yhteyttää
ilman hiilidioksidia. L. on erikoisissa
viherhiukkasissa (ks. Värihiukkaset),
joihin sitä muodostuu valossa. L:n muodostamiseen
kasvit tarvitsevat rautaa, jota ei kumminkaan ole
l.-molekyylissä. Kemiallisesti l. on
verenpunan (hemoglobiinin) kaltaista; tämän
rauta-atomien asemesta l:ssä on magnesiumia.
Lehtipuiden l. kulkeutuu vähää ennen lehtien
varisemista, kaikesta päättäen aineosiinsa
hajautuneena, talteen puun varteen.

Lehtokerttu ks. Kertut.

Lehtokeskukset, alueet, joihin eräiden
kasvupaikkoihinsa nähden vaateliaiden
lehtokasvien löytöpaikat maassamme
keskittyvät. Tärkeimmät ovat:
1) Ahvenanmaa ja Lounais-Suomen rannikko,
2) Lohjan seutu, 3) Kokemäenjoen vesistön
keskiosan ympäristö (Pirkkalan l.),
4) Vesijärven ja Päijänteen eteläosan
ympäristö (Hollolan l.), 5) Vuoksen,
6) Sortavalan ja 7) Kuopion seutu.

Lehtokurppa (Scolopax rusticola),
peltopyyn kokoinen, ruskean-, harmaan- ja
mustankirjava kahlaaja, koivet verraten lyhyet,
sääret höyheniset, nokka pitkä ja suora, silmät
suuret, tavallista ylempänä. Asustaa
kuohkeapohjaisissa lehtimetsissä.
Kevätiltoina lentää soidinlentoaan
monet kerrat samaa reittiä kiertäen
puiden latvojen tasalla. Pesä maassa, munia
4, kellanpunaisia, ruskeatäpläisiä.

Lehtokurppa.

Lehtomaa, metsänh., tuore,
syväpohjainen multamaa, jossa kasvipeitteen
muodostavat etupäässä pienet heinät ja
käenkaali, oravanmarja, valko- ja
sinivuokko sekä saniaiset. L:t ovat parhaita
metsämaita.

Lehtonen, Joel (s. 1881), kirjailija.
Teokset: „Paholaisen viulu", ,,Villi", „Mataleena",
„Myrtti ja alppiruusu", „Punainen mylly", „Kerran
kesällä", „Kuolleet omenapuut", maalaiskuvaus
„Putkinotko" (1919-20, pääteos) , „Tähtimantteli",
„Korpi ja puutarha", „Rakastunut rampa", „Sorron
lapset", „Punainen mies", „Onnen poika", „Kevättä
ja kesää" (valikoima) sekä runokokoelmia, kuten
„Perm" (runoelma), „Rakkaita muistoja", „Nuoruus",
„Markkinoilta", „Munkkikammio", „Puolikuun alla".
L. alkoi uusromantikkoina, mutta on myöhemmin
siirtynyt realismiin. — Lehtonen, Uno
(s. 1870), Helsingin Yliopiston yleisen historian,
alk. Venäjän historian ja valtiotiedon prof. v:sta 1910,
Historiallisen Aikakauskirjan päätoimittaja v:sta
1911. Teoksia: „Die polnischen Provinzen Russlands
in den Jahren 1772-1782", „Tilsitistä Haminaan" l.

Joel Lehtonen.

Lehtoniemi. O.-y. Lehtoniemi A.-b.,
konepaja, valimo, laivatelakka ja saha,
Joroisissa, per. 1886; osakepääoma 2 milj.
mk. Valmistanut n, 230 matkustaja-,
hinaaja- ja ruoppausalusta sekä
rautaproomua, edelleen höyrykoneita ja
höyrykattiloita sekä varppauskoneistoja.
Tytäryhtiöt: Laatokan Telakka o.-y. lähellä
Sortavalaa, Linnan Telakka o.-y. Viipurissa.

Lehtoniemen tehtaat Joroisissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>