Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1035-1036 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Leijonhufvud-Liemavero

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Leijona l. jalopeura
(Felis leo), kissan sukuun kuuluva
voimakas petoeläin, 80-90 cm korkea ja 1,5 m
pitkä (lukuunottamatta 80 cm pitkää tupsupäistä
häntää). Kellan- tai punanruskea, uroksella
tuuhea harja kaulassa ja rinnan etuosassa.
Afrikassa ja Lounais-Aasiassa, viihtyy
parhaiten aukeilla seuduilla, aroilla ja
erämaissa. Ei kiipeä puihin.

Leijona, vas. naaras, oik. uros.

Leijonhufvud [-hūvud], Aksel
Steninpoika (1554-1620-luvulla), ruots.
valtaneuvos, Raaseporin kreivi, S. L:n
poika. Suomen käskynhaltijana 1587-89,
maanpaossa v:sta 1600. — Leijonhufvud
(Lewenhaupt), Gustaf Adolf
(1619-56), sotamarsalkka, sota- ja
valtaneuvos, Raaseporin kreivi. Suomen
sotaväen ylipäällikkönä v:sta 1649, taisteli
1655 Puolaa vastaan Kuurinmaalla,
ylipäällikkönä Suomessa 1656. —
Leijonhufvud, Margareeta ks.
Margareeta, Ruotsin kuningattaria. —
Leijonhufvud, Märta (1520-83),
Eerik XIV:n murhaaman Svante Sturen
puoliso, S. L:n sisar. Auttoi tehokkaasti
herttuoita Eerikkiä vastaan. Sanottu
„Märta kuninkaaksi". — Leijonhufvud,
Sten Eerikinpoika (1518-68),
valtaneuvos, sai surmansa herttuoiden
valloittaessa Tukholmaa, jonka johdosta perhe
sai kreivillisen arvon ja Raaseporin
kreivikunnakseen.

Leikkaaja, geom., sekantti (ks. t.).

Leikkaus. Tie-l., rautatie-l., kanava-l.,
tien tai kanavan johtamiseksi mäen läpi
kaivettu tai kallioon louhittu syvennys.
— Konepiirustuksissa l.-kuvalla
esitetään kappaleen sisus. — Leikkauslujuus,
suurin voima, laskettuna leikkauspinnan pintayksikköä
kohti, jolla jokin aine vastustaa sitä leikkaavaa
voimaa. vrt. Lujuus.

Leikki, toiminta, jolla ei ole muuta
tarkoitusta kuin toimintahalun tyydyttäminen.
L:ia on huomattu olevan kaikkein alhaisimmilla
asteilla olevilla luonnonkansoilla, vieläpä
eläimilläkin. Oleellinen piirre l:ssä on sen
imitatiivinen, jäljittelevä luonne; lapset
jäljittelevät l:ssään vanhempien ihmisten
toimia. L. kehittää lasten omatoimisuutta
ja tutustuttaa heitä ympäröivään maailmaan,
harjoittaa muistia, elvyttää mielikuvitusta ja
totuttaa toimimaan yhdessä muitten
kanssa. [Hirn (1918).]

Leikkikurssit. Varalassa (lähellä
Tamperetta) ja Tanhuvaarassa (lähellä
Viipuria) pidetään joka kesä naisille
voimistelukursseja, joiden yhteydessä on
myöskin erikoiset leikkikurssit. [Collan,
„Laululeikkejä ja kurssikaikuja".]

Leikkuukone ks. Niittokone
ja Viljanleikkuukone.

Leima, yleensä esineen oikeaperäisyyden
toteamiseksi käytettävä, viranomaisen toimesta
esineeseen pantava merkki. — L:ksi sanotaan
myös leimamerkkiä, jolla leimavero, kannetaan.

Leimaaminen, metsänh., kaadettavaksi
tarkoitettujen puiden merkitseminen leimakirveellä
tai -vasaralla.

Leimakirves, 1 kruunun metsänhoitajan leimakirves, 2 kruunun luovutusleimakirves, 3 kruunun takayarikkokirves, 4 kruunun metsänvartijan merkkikirves.

Leimakasvi, sellainen jonkin kasvuston,
kasviyhdyskunnan tai kasviformatsionin
valtakasvi, joka painaa leimansa koko maiseman
ulkomuotoon.

Leimakonttori, virallinen nimi
Suomen Leimakonttori, on virasto,
jonka huolena on valmistuttaa Suomen
Pankin setelipainossa sekä pitää
asianomaisten viranomaisten saatavana
leima- ja, postimerkkejä, postikortteja,
postisäästöpankin kuittikuponkeja ja
säästömerkkejä, valtionrautateiden
pakettimerkkejä, pelikortti veronauhoja
ja huvipääsylippuja sekä muita verotusmerkkejä.

Leimamaksu ks. Leimavero.

Leimaside, banderoli (ks. t.).

Leimasin, metallista, kautsusta,
nahasta y. m. tehty koje, jossa on
kohomerkkejä ja kirjaimia ja jolla väriin
kastettuna tai muuten painamalla
tehdään merkkejä tai kirjaimia paperille,
puuhun j. n. e.

Leimasuostunta. L:lla tarkoitettiin
leimaverona kannettavaa suostuntaveroa
(ks. t.).

Leimavero. L:lla tarkoitetaan kaikkia
niitä veron tai maksun luontoisia tuloja,
jotka valtio kantaa leiman muodossa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>