Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Lindman-Linna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
på 1800-talet" (1921).] — Lindman, Arvid
(s. 1862), ruots. oikeistopoliitikko ja teollisuusmies,
alk. meriupseeri. Meriministerinä 1905, pääministerinä
1906-11, ulkoministerinä 1917.
 |
Arvid Lindman.
|
— Lindman, Karl Ferdinand
(s. 1874), suom. fyysikko, Turun ruots.
yliopiston prof., tutkinut sähköaaltoja ja
osoittanut niillä olevan oleellisia
ominaisuuksia yhteisinä valoaaltojen kanssa.
Lindner, Theodor (1843-1919), saks.
historioitsija. Pääteokset: „Die deutsche Hanse"
ja „Weltgeschichte" (2 pain. v:sta 1920).
Lindqvist [-kvist], Herman (s. 1863),
ruots. sosialistipoliitikko. Toisen kamarin
puhemies v:sta 1924. Sosiaaliministerinä
1921-23. — Lindqvist, Johan
Henrik (1743-98), suom. matemaatikko,
Turun yliopiston professori. Tutkinut
differentsiaaliyhtälöitä y. m. sekä
auringonpimennyksiä y. m. tähtit. kysymyksiä. —
Lindqvist, Selim (s. 1867), suom.
arkkitehti. Töitä: Lundqvistin ja Hamsternin
liikepalatsit sekä Agroksen talo, kaikki Helsingissä.
Lindschöld [-šöld], Erik (1634-90),
ruots. poliitikko ja runoilija, kreivi. L. oli
Kaarle XI:n huomattavimpia auttajia ja itsevaltiuden
innokkaimpia kannattajia.
Lindstedt, Anders (s. 1854), ruots.
matemaatikko ja astronomi. Tutkinut häiriöteoriaa
ja kolmen kappaleen probleemaa sekä suorittanut
vakuutusmatemaattisia töitä.
Lindö [-ö], allodisäteri Tenholassa.
Kuulunut m. m. Stålarmeille, Axel Oxenstjernalle,
Bielkeille, v:sta 1816 de la Chapelleille.
Linea, La L., kaup. Etelä-Espanjassa,
Gibraltarin pohjoispuolella. 64,000 as.
Lineaarinen, viivallinen,
muuttujan ensiasteinen funktsioni, jota esittää
graafillisesti suora viiva. L. laajennus,
piteneminen.
Linevitš [-njē’-], Nikolaj
Petrovitš (1838-1908), ven. kenraali. Johti
Mantšurian sodassa ensim. armeijaa Mukdenin
taistelun jälkeen ylipäällikkönä.
 |
P. H. Ling.
|
Ling, Per Henrik (1776-1839),
ruots. runoilija, ruots. voimistelujärjestelmän
perustaja. Toimi miekkailun- ja
voimistelunopettajana. Teoksia: allegorinen
runo „Gylfe" (Suomen menettämisen johdosta),
murhenäytelmä „Agne", eepos „Asarne".
Lingua (lat.), kieli. — Lingua franca,
italiansekainen kieli, jota käytetään
Välimeren ei-euroopp. satamakaupungeissa.
Lingvisti (lat.), kielentutkija. —
Lingvistiikka, kielitiede.
Linimentti, linjamentti, iholle
hierottava, öljyyn lietetty lääke, jolla
pyritään joko lievittämään särkyä tai
ärsyttämään ihoa.
Linja (lat.). 1. Pituusmitta, 1/12
tuumaa, n. 2,1 mm. — 2. Tähtäysviiva,
rajaviiva. — Linjaali, viivoitin. —
Linjaarit, ajopelien jouset l. vieterit.
Linja-arvioiminen, metsänh., metsän
puuvaraston määrääminen keskenänsä
tav. yhdensuuntaisten ja yhtä etäällä
toisistaan olevien linjojen avulla, joiden
varsilta puut luetaan määrätyltä leveydeltä
kummaltakin puolen, Arvioimislinjojen
ja koko metsäalan suhteen avulla
lasketaan koko metsän puuvarasto.
Linjakirjuri, rautateiden liikennevirkailija,
joka määrätään eri paikkoihin linjalla hoitamaan
satunnaista virantekoa; samoin linjasähköttäjä.
Linjalaiva, suurten sota-alusten vanha
nimi. Nyk. vastaavat panssarilaivat niitä.
Linjaloisto, johtoloisto (ks. t.).
Linko, a) sauvamainen ase, jolla sen
päähän tehtyyn halkeimeen kiinnitetty
kivi tai muu kappale heitetään („lingotaan"),
tai b) hihna, jonka pohjukkaan lingottava
esine asetetaan. vrt. Hunajalinko.
Linko, Ernst (s. 1889), suom.
pianisti ja säveltäjä. L:n luova tuotanto on
enimmäkseen pianosävellyksiä, joista
merkittävimmät kaksi konserttoa (d-molli
ja C-duuri). V:sta 1915 pianonsoiton
opettajana Helsingin Konservatoriossa.
Linkola, Kaarlo (s. 1888), suom.
kasvitieteilijä, kasvit, prof. Turun Suom.
Yliopistossa 1923-25, Helsingin Yliopistossa
v:sta 1925. Julk. m. m. „Studien über den
Einfluss der Kultur auf die Flora" I, II.
Linköping [-tšö-], kaup. Ruotsissa,
Vetteristä itään. Piispanistuin 1100-luvulta,
tuomiokirkko 1200-luvulta. 29,000 as.
Linna ks. Muinaislinnat, Ritarilinnat.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0619.html