Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Luini-Luisti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Luini [-uī’-], Bernardino
(n. 1475 — n. 1532), it. taidemaalari. Kuvannut
uskonnollisia aiheita.
Luirojoki, keskimmäinen Kemijoen
kolmesta suuresta latvajoesta.
Luise (1776-1810), Preussin
kuningatar, Fredrik Vilhelm III:n puoliso
v:sta 1793. Koetti 1807 turhaan taivuttaa
Napoleonia lieventämään Preussin rauhanehtoja.
Kannatti v. Steinin uudistuksia. [Adami
(saks., 1909).]
Luisiadesaaristo, Louisiadesaaristo,
Uuden-Guinean itäpään edustalla, kuuluu Englannille.
Luiska l. luisu, maantäytteitä ja
leikkauksia, ojia, kanavia y. m. rajoittava
kalteva pinta.
Luistelu on yleisimpiä talviurheilumuotoja.
Pohjoismaissa luistellaan jäälle tehdyillä tav.
n. 400 m pitkillä radoilla. Keski-Euroopiassa
ja Yhdysvalloissa käytetään myös näitä
pienempiä sisäratoja. Pikaluistelussa ovat
etevimmät maat Norja, Suomi ja Venäjä.
 |
Pikaluistelua. Arvo Tuomainen, Pohjoismaiden
mestari 1919 ja 1921.
|
Euroopanmestaruuksia ovat suomalaisista saaneet
G. Estlander 1898, J. Wikander
1905, C. Thunberg 1922 ja J. Skutnabb
1926. Maailmanmestaruuksia taas ovat saaneet
F. Wathén 1901, C. Thunberg 1923
ja 1925. Olympialaiset kilpailut voitti 1924 myös
C. Thunberg. Tavallisimmat kilpailumatkat
ovat 500, 1,500, 5,000 ja 10,000 m.
Maailmanennätykset niissä ovat 43,4 sek.,
2 min. 17,4 sek., 8 min. 26,5 sek. ja.
17 min. 22,6 sek.; 5,000 m:n ennätys on
norjalaisella H. Strömillä, muut norjal.
O. Mathisenilla. Kaunoluistelussa
ovat suomalaisista ainoastaan puolisot Ludovika ja
Valter Jakobsson pariluistelussa olleet
maailman ensimmäisten joukossa (maailmanmestaruus
1911, 1914 ja 1923, olympialaisvoitto 1920).
 |
Kaunoluislelijapari Jakobsson Chamonix’n
kilpailussa.
|
Luisti, yleensä koneenosa, joka
liukuu toisen pinnalla. 1. Höyrykoneen l.,
laite, joka säätää höyryn tulon silinteriin
ja sen poistumisen sieltä (ks. Höyrykone);
sijoitettu silinterin kylkeen n. s. l.-kaappiin.
Sitä liikuttaa kampiakseliin sijoitettu epakesko.
L:n toimintaan nähden ovat tärkeät n. s. l.-suureet:
l:ia liikuttavan epäkeskon epäkeskisyys (r), sen
 |
Luisti ja luistisuureet.
|
ennätyskulma (δ), tulopuolen peitto
(e), josta riippuu silinterin täytös
(höyryn paisunta), menopuolen peitto (i),
josta riippuu höyryn puristus, höyry solan
suun leveys (a), suoranainen ennätys
(v) eli se aukon leveys, minkä l. on
aukaissut, kun mäntä on iskun päässä; tämä
valitaan niin, että höyry varmasti painaa
mäntää, kun se on iskun päässä. Nämä
suureet voidaan esittää l.-piirroksella.
— Taso-l. on tasapintainen, mäntä-l.
silinterimäinen, kierto- eli corliss-l.
on hanantulpan kaltainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0658.html