Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Luksor-Lukusymboliikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Luksor, kaup. Ylä-Egyptissä Niilin
rannalla, vastaa osaa vanhasta Teebasta;
kuuluisa Ammon-Ran temppelin raunioista.
12,600 as.
Luksuria, luxuria (ks. t.).
Luksus ks. Luxus.
Luku. Kokonais-l. ilmoittaa
täysin yhtäpitäviksi käsitettyjen esineiden,
yksiköitten lukumäärän. Se on
laatu-l., jos yksikkö on jokin
konkreettinen mitta, puhdas l.,
jos yksikkö on abstraktinen. Murto-l.
ilmaisee yksikön tasaosien lukumäärän. Nämä
kaikki ovat ratsionaali-l:ja.
Irratsionaali-l:ua ei voi ilmaista
yksikön minkään tasaosan monistuksena,
mutta se on joko suurempi tai pienempi
kuin annettu ratsionaali-l. Irratsionaali-l:t
ovat joko algebrallisia tai
transcendenttisia. Ratsionaali-
ja irratsionaali-l:t muodostavat
reaali-l:jen ryhmän. Näihin ei voi
suuruudeltaan verrata imaginaarisia l:ja
(ks. t.). Reaali-l:n ja imaginaari-l:n
summa on kompleksi-l. — Lukumäärää
ilmoittavat l:t ovat positiivisia,
näiden vasta-l:t, negatiiviset l:t,
lisättyinä vastaavaan positiivi-l:uun antavat
summaksi nollan. Kokonais-l:t ovat joko
jaottomia, jos niihin ei sisälly
tasan mikään muu kokonaisluku kuin 1 ja luku
itse, muuten jaollisia, Kahdella
jaolliset l:t ovat parillisia, muut
parittomia. — Lukuarvo,
mittaluku, niitattavan suureen suhde
yksikköön.
Lukudraama, runoteos, joka on
kirjoitettu draaman muotoon, mutta ei ole
tarkoitettukaan esitettäväksi; näytelmä,
joka paremmin soveltuu luettavaksi kuin
esitettäväksi. Esim. Linnankosken „Kirot".
Lukuga ks. Kongo.
Luku- ja kirjoitustaito. Sen yleisyyttä
pidetään kansan sivistyskannan mittapuuna.
Suomessa oli 15 vuotta täyttäneistä 1910
luku- ja kirjoitustaidottomia 1,1 %,
ainoastaan lukutaitoisia 43,6 %, sekä
luku- että kirjoitustaitoisia 55,3 %;
1920 olivat vastaavat prosentit 1,0, 29,1
ja 69,9. Jos ottaa koko väestön huomioon,
oli luku- ja kirjoitustaidottomia 1880
— 23,0 %, 1890 — 21,7 %, 1900 — 19,1 %,
1910 — 19,8 %, 1920 — 17,0 % (tiedot
vv:lta 1910 ja 1920 tarkoittavat läsnäolevaa
väestöä). Skandinaavian maissa, Hollannissa,
Sveitsissä, Saksassa ja Yhdysvaltojen pohjoisissa
valtioissa ei luku- ja kirjoitustaidottomia ole
juuri ensinkään. Englanti sai koulupakon vasta
1908, joten siellä lukutaito ei vielä ole täysin
yleinen. Ennen maailmansotaa oli luku- ja
kirjoitustaidottomia Itävallassa 16 %, Unkarissa
33 %, Belgiassa 25 %, Ranskassa 12 %, Italiassa 36 %,
Pyreneitten niemimaalla, Balkanin niemimaalla ja
Venäjällä 50-75 %.
Lukujärjestelmä, järjestelmä, jolla
kaikensuuruiset luvut voidaan lausua ja
kirjoittaa muutamia harvoja nimiä ja
merkkejä käyttämällä. Ykkösestä alkaen
annetaan perättäisille kokonaisluvuille
toisistaan riippumattomat nimet ja
merkit määrättyyn lukuun, järjestelmän
kantalukuun, saakka, ja tätä sekä
sen kokonaispotensseja pidetään uusina
yksikköinä. Kantalukuna on eri kansojen
keskuudessa ollut 5, 10, 20; näistä on
kymmenjärjestelmä (ks. t.) tullut
kaikkialla käytäntöön.
Lukukausi, kahden loma-ajan rajoittama
yhtäjaksoinen lukuaika oppilaitoksissa. Eri
maissa l:t on järjestetty eri tavoin. Suomessa
ja Skandinaavian maissa lukukausia on kaksi;
syys-l. alkaa meillä valtion oppikouluissa
syysk. 1 p. ja päättyy jouluk. 20 p., kevät-l.
alkaa tammik. 14 p. ja päättyy toukok. 31 p.,
yksityiskouluissa pääasiassa samoin.
vrt. Lukuvuosi.
Lukukinkerit, lukuset, kirkon
viranomaisten kodeissa pitämät kansan
kristinopintaidon kuulustelutilaisuudet.
Kirkkolain mukaan papiston on joka
vuosi kautta seurakunnan pidettävä l:tä,
joille vanhempien, isäntien, palkollisten
ja työväen sekä lukuiässä olevien
lasten on tultava kuulusteltaviksi.
Lukullinen ks. Lucullus.
Lukusanat, laskusanat,
numeralia, nomineja, jotka ilmoittavat
joko määrätyn luvun vastaten kysymykseen:
kuinka monta? (kardinaaliset l.
perusluvut) tai määrätyn järjestyksen
vastaten kysymykseen: kuinka mones?
(ordinaaliset l. järjestysluvut).
Lukusuunnitelma (lukuohjelma,
opetussuunnitelma, opetusohjelma), yleinen
ohjelma, joka määrää oppilaitoksissa
opetettavat luku- ja harjoitusaineet sekä
oppimääräin laadun ja laajuuden.
Lukusymboliikka, jollekin määrätylle
luvulle (,,pyhä luku") annettu erikoinen
merkitys. Pytagoraan käsityksen mukaan
maailmankaikkeus oli lukujen ja mittojen
määräämä; juut. ja kristityn ajatustavan
mukaan tämä lausuttiin niin, että Jumala
on järjestänyt kaiken mittojen, lukujen
ja painon mukaan. Keskiajan mietiskelyssä
pariton luku oli sielun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
