Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1231-1232 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lybecker-Lyijy

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lybecker [lybekker], Georg
(k. 1718), ruotsi, kenraali. Kunnostautui Kaarle
XII:n sodassa Puolaa vastaan, v:sta 1705
Viipurin maaherrana ja 1707-10 Suomen armeijan
ylipäällikkönä. Hyökätessään 1708 Pietaria vastaan
antoi venäläisten peloittaa itseään, niin
että peräytyi Inkeristä. Uudelleen
ylipäällikkönä 1712-13, jolloin ei
yrittänytkään estää venäläisten etenemistä;
tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin.

Lübke, Wilhelm (1826-93), saks.
taidehistorioitsija. Teoksia: ,,Taiteen
historia pääpiirteissään" (suomen.).

Lycksele [-ēle], pitäjä
Pohjois-Ruotsissa Uumajanjoen varrella. Sen
kirkonkylä, nyk. taajaväkinen yhdyskunta, on
Ruotsin Lapin keskuksia.

Lyddiitti, räjähdysaine, puhdasta
pikriinihappoa.

Lüders [ly-], Aleksandr
Nikolajevitš (1790-1874), ven. kenraali.
Mukana v:n 1808 sedässä, Unkarin
vapausliikettä kukistamassa, Krimin
sodassa, kenraalikuvernöörinä Puolassa.

Lydia, Lyydia (ks. t.).

Lüdig, Mihkel (s. 1880), vir.
säveltäjä, 1918 perustamansa Tallinnan
Musiikkiopiston johtaja.

Lydiitti, mustanharmaa, piieliöiden
kuorista muodostunut kvartsi (piikivi).

Lyell [laiəl], Sir Charles
(1797-1875), engl. geologi, nykyaikaisen
geologisen maailmankäsityksen perustaja.
Pääteoksessaan „Principles of geology" (3 nid.,
1830-33), hän todisti, että muinaisaikojen
geologiset tapahtumat, kuten maanpinnan muotojen
muuttumiset ja vuorilajien synty, ovat
selitettävissä samojen voimien toiminnan
tuloksiksi, jotka nyt ovat toimessa. Tällä
opilla, n, s. aktualismilla, tuli siihen asti
vallinnut kataklysma- l. katastrofiteoria
kumotuksi, ja se vaikutti ratkaisevasti
Darwinin polveutumisopillisten ajatusten
kehittymiseen ja selkiämiseen.

Charles Lyell.

Lyhde. L:t ovat sitomia, joihin vilja
leikattuna pannaan; olkien tyvet
käännetään yhtäänne ja muutamilla tukusta
otetuilla pisimmillä oljilla sidotaan yhteen.

Lyhentäminen, supistaminen,
lausekkeen, varsinkin murtoluvun,
saattaminen yksinkertaisempaan muotoon
(jakamalla molemmat jäsenet samalla luvulla).

Lyhytkalloinen ks. Kraniaali-indeksi.

Lyhytpitkä ks. Jambi.

Lyhytsarvikarja l. shorthornkarja
ks. Lehmä.

Lyhytsiipiset (Staphylinidæ),
lajirikas kovakuoriaisheimo. Peitinsiivet
lyhyet, ikäänkuin keskeltä poikki katkaistut,
joten takaruumis jää suojattomaksi, lenninsiivet
suuret, lepoasennossa poimuihin taitetut.
Lannassa, mullassa, raadoissa, sienissä, kivien
alla, muurahaispesissä.

Lyhytsulku, sähköt., suora yhdistys,
virransulku (ks. t.).

Lyhyttavarat, erilaisten,
enimmäkseen pienten ylellisyys- ja
rihkamatavaroiden yhteisnimitys.

Lyijy, muinaisista ajoista tunnettu,
luonnossa yleinen metalli. Kem. merkki
Pb, at.-p. 207,2, om.-p. 11,25, sulamisp.
327°, kiehumap. 1525°. Esiintyy
luonnossa harvoin pelkkänä, yleisesti
sulfidina (l.-hohde, PbS), myös
karbonaattina, kromaattina, molybdaattina.
Esiintymiä Yhdysvalloissa, Saksassa,
Austraaliassa, Espanjassa, Suomessa pienissä
määrin, m. m. Orijärvellä. L.-malmeissa
on epäpuhtauksina arsenikkia ja antimonia,
jotka tekevät sen kovemmaksi, sekä hopeaa.
Valmistetaan reaktsioini-pasutusmenettelyllä
lieskauuneissa: pasuttamalla muutetaan osa
malmista oksidiksi ja sulfaatiksi, nämä reagoivat
muuttumattoman malmin kanssa, jolloin syntyy
rikkidioksidia ja lyijyä.
Pasutus-pelkistysmenetelmässä pasutettu malmi
pelkistetään hiilellä. Saksassa on käytetty
saostusmenetelmää, missä rikas l.-malmi
sulatetaan yhdessä raudan kanssa,
Amerikassa elektrolyyttisiä menetelmiä.
— L. on siniharmaata ja kiiltoisaa, mutta
peittyy ilmassa himmeällä oksidikerroksella,
joka suojelee metallia hapettumasta edelleen,
sekä kestää happojenkin vaikutusta. Hyvin
venyvää ja taottavaa (plastillista), mutta
kimmoisuus pieni; pehmeää, jättää paperiin
harmaan viirun. Liukenee jonkinverran puhtaaseen
(pehmeään) veteen, vähemmän kovaan.
Typpihappoon se liukenee l.-nitraatiksi,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>