Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1255-1256 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Lämpöaisti-Lämpömittari

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

lukuunottamatta) suurenee (vrt. Laajenuus),
kunnes saavutetaan tietty l.-tila, sulamispiste,
kiehumapiste, jossa l.-tilan nousu lakkaa, kappale
alkaa muuttua olomuodolleen: kiinteä sulaa, neste
kiehua, jolloin l.-tila pysyy vakinaisena, kunnes
olomuodonmuutos on loppunut. Jos l:öä poistetaan
kappaleesta, niin ilmiöt tapahtuvat päinvastaiseen
suuntaan; l.-tilan lasku pysähtyy tiivistymispisteessä
(= kiehumapiste) ja jähmettymis- l. jäätymäpisteessä
(= sulamispiste). L.-tilan kohoamiseen kuluu eri aineilla
eri määrä lämpöä; yksikkönä on se l.-määrä,
mikä kuluu painoyksikön vettä lämmetessä 1° verran
(kalori, ks. t.); se kalorimäärä, mikä kuluu painoyksikön
jotakin muuta ainetta lämmitessä 1° verran, on tämän
aineen ominais-l.; veden ominais-l. on = 1,
suurempi kuin minkään muun aineen. Myös sulamiseen,
haihtumiseen ja kiehumiseen kuluu l:öä — sulamis-l.,
höyrystymis-l. (haihtumis-l.), mikä jälleen vapautuu
vastakkaisessa olomuodonmuutoksessa — L. siirtyy
lämpimämmistä paikoista kylmempiin 1) virtauksen
l. konvektsionin kautta, jolloin lämpimät kappaleet
itse, esim. kaasuosat, siirtyvät, 2) johtumalla
pitkin l:n johtajia, 3) säteilemällä
(ks. Säteily). Eri aineiden l:n johtokyky
on hyvin erisuuri: metallit ovat hyviä johtajia,
puu, lasi, nesteet ja erittäinkin kaasut huonoja, samoin
huokoiset aineet, jotka sisältävät runsaasti ilmaa,
kuten villakudos. Lämmönjohtokykyjä (absol. yksiköissä):

hopea	1,09	lasi	0,0011-0,0020
kupari	0,98	villa	0,00012
kulta	0,70	vesi	0,001,5
rauta	0,15-0,17	ilma	0,000057

Yleisesti käytetyssä Celsiuksen l.-asteikossa
(vrt. Lämpömittari) merkitään veden
jäätymispistettä 0° ja kiehumapistettä 100°;
elohopeapatsaan laajeneminen näiden kiintopisteiden
välillä jaetaan 100:aan yhtäsuureen osaan ja
tätä asteikkoa jatketaan vielä kiintopisteiden
ulkopuolellekin. Absoluuttiseksi 0-pisteeksi
sanotaan sitä l.-tilaa, missä molekyyliliike
lakkaa; tämä on —273° C. Se mielivaltaisuus,
mikä johtuu asteikon perustamisesta elohopean
laajenemiselle, saadaan miltei täydellisesti
korjatuksi, jos mainittujen kiintopisteiden väli
jaetaan kaasujen laajenemisen nojalla, tämä
kun tapahtuu miltei täsmällisesti suhteessa
lämpötilan nousuun. Tieteellisesti l.-asteikko
määritellään termodynaamisesti siten, että yhtä
suurta l.-tilan nousua vastaa yhtä suuri
sisäisen energian lisäys. — L:öä syntyy muista
energian muodoista miltei kaikissa ilmiöissä;
käytännön tarvetta varten sitä saadaan
palamisesta ja sähkövirroista; päinvastoin l.
voidaan (osittain) muuttaa kem. energiaksi,
sähköksi (vrt, Lämpösähkö),
säteilyenergiaksi, mekaaniseksi työksi, jolloin
1 kilogrammakalori vastaa 427 kilogrammametrin
työtä, 1 grammakalori 42 X 10³ ergiä.
Mekaanista työtä l:stä saadaan l.-moottoreissa,
joissa energianmuunnosta välittää jokin kaasu. vrt.
Kaasu, Carnot’n kiertokulku ja Sää.

Lämpöaisti on kyky erottaa erilaisia
lämpötiloja toisistaan. Lämmön ja
kylmyyden aistimukset syntyvät
määrätyissä, toisistaan selvästi erillään
olevissa pistemäisissä kohdissa ihoa, n. s.
lämpö- ja kylmyyspisteissä.
Edelliset reageeraavat, kun lämpöä tulee
ihoon, jälkimmäiset taas, lämmön
poistuessa ihoista, Kiihoitus johtuu niistä
sitten hermoja pitkin aivoihin. Ihon eri
kohdat ovat eri herkkiä lämmön vaihteluille
sen vuoksi, että toisissa kohdissa on noita
pisteitä tiheämmässä, toisissa harvemmassa.

Lämpökaappi, ruoan valmistuksessa
käytettävä kaasulla lämpiävä, hyvin
eristetty kaappi, jonka lämpötilan pitää
tasaisena (n. 95°) erikoinen kaasullekin
säätäjä (termostaatti). Ruoka pannaan
l:iin joko kiehautettuna, kuten
keittolaatikkoon, tai lämpimänä, jolloin
kiehauttaminen suoritetaan vasta viimeiseksi.

Lämpökaappi.

Lämpökapasiteetti, lämmönvaraamiskyky,
kappaleen ominaislämmön ja sen massan tulo.
— Lämpökonvektsioni, lämmön
virtaus lämpimien kappaleiden mukana.
— Lämpöloiste, kalorešenssi (ks. t.).

Lämpömittari, lämpötilan mittauskoje.
Perustuu kappaleiden erilaiseen laajenemiseen
lämpötilan noustessa. Tavallisin on elohopea-l.,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>