Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Läänemaa-Lääninmetsälautakunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Lääkäriseurat. Suomen tärkeimmät l.
ovat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
(ks. Duodecim), Suomen Lääkäriseura,
Suomen Yleinen Lääkäriliitto, Suomen Yleinen
Kunnanlääkäriyhdistys, Suomen Hammaslääkäriyhdistys
ja Suomen Eläinlääkäriyhdistys (ks. n.).
Läänemaa, Viron läntisin mannermaakunta.
Lääni (ruots.). 1. L. (lat. feudum),
tulo, oikeus, minkä kruunu tai muu
vallanpitäjä antoi jonkun nautittavaksi
määrätystä palveluksesta tai palkinnoksi
suoritetuista palveluksista; myös alue,
jossa läänitettyjä oikeuksia nautittiin.
— 2. Ruotsissa ja Suomessa ylimmät
siviilihallintoalueet. Keskiajalla ja uudenajan
alussa Suomi oli jaettu n. s. linna-l:ihin.
Nyk. L-jako pohjautuu v:n 1634
hallitusmuotoon. Sen mukaan maa jaettiin 4
maaherrakuntaan: Turun maaherrakunta,
Häme ja Uusimaa, Viipurin maaherrakunta
ja Pohjanmaa. Käkisalmen l. oli
Inkerinmaan kanssa erikoisena
hallintoalueena. Uudenkaupungin rauhan
jälkeen muodostettiin Ruotsille jääneistä
Viipurin ja Käkisalmen l:ien osista
Kyminkartanon l., josta Kymijoen itäpuoleinen
osa menetettiin 1743. V. 1775 jaettiin
Pohjanmaa Vaasan ja Oulun l:ihin,
Kyminkartanon l:stä erotettiin
Pohjois-Savo ja Ruotsin Karjala uudeksi
lääniksi (nyk. Kuopion l.), joten tuli
olemaan 6 l:iä. V. 1812 perustettiin
Suomeen yhdistetystä Vanhasta Suomesta
Viipurin l. V. 1831 jaettiin Häme ja
Uusimaa omiksi l:iksi. Kyminkartanon l.
sai nimen Mikkelin l. ja siinä toimitettiin
rajajärjestelyjä. Näin ovat muodostuneet
Suomen nykyiset l:t: Uudenmaan l.,
Turun ja Porin l., josta 1918 erotettiin
Ahvenanmaan l. (myöh. itsehallinnollinen
maakunta), Hämeen l., Viipurin l.,
Mikkelin l., Kuopion l., Vaasan l. ja
Oulun l. V. 1921 Petsamo oli väliaikaisesti
omana l:nä. — Hallintoa varten l:t
ovat jaettuina kihlakuntiin ja kuntiin.
Niiden hallintoa johtaa maaherra (H. M.
17/7 1919, 50 ja 51 §§).
Lääninarkkitehti, lääninrakennuskonttorin esimies.
Lääninhallitus, Valtioneuvoston ja
erityisesti Sisäasiainministeriön alainen,
yleinen hallintoviranomainen läänissä.
L:n tehtävänä on m. m. toimia
ylimpänä täytäntöönpanoviranomaisena,
ylimpänä poliisiviranomaisena sekä
verotuksen valvojana läänissä, ulosoton
haltijana maalla, useissa asioissa
ensimmäisenä oikeusasteena
hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä.
L., jonka esimiehenä on maaherra,
jakautuu kahteen osastoon, lääninkansliaan
ja lääninkonttoriin, viimemainittuun
kuuluu vielä erityinen lääninrahasto.
Lääninkanslian johtajana on lääninsihteeri.
jonka ohessa siihen kuuluu varalääninsihteeri
ja, tarvittaessa, lääninnotaari, lääninrekistraattori
ja lääninkanslisteja. Lääninkonttorin
johtajana toimii lääninkamreeri, jota
paitsi siinä on varalääninkamreeri, lääninkirjuri,
rekistraattori ja lääninkonttoristeja
sekä lääninrahastoa varten lääninrahastonhoitaja.
Tarvittaessa voidaan määrätä l:seen ylimääräisiä
esittelijöitä. Asian käsittely, joka yleensä
tapahtuu asiakirjain nojalla, toimitetaan
jommallakummalla osastolla. Lääninkonttorille
kuuluvat yleensä valtion veronkantoa, tuloa
tuottavia oikeuksia ja tilitointa koskevat
asiat, lääninkanslialle muut lääninhallintoa
koskevat, m. m. järjestys- ja kunnallisasiat.
Vain poikkeustapauksissa on asia molempien
osastojen yhteisesti käsiteltävä. L:n
päätökset tekee maaherra jonkun esittelijän
esittelystä. Lääninkansliaan kuuluvat
asiat esittelee lääninsihteeri tai
varalääninsihteeri, lääninkonttoriin kuuluvat
laäninkamreeri tai varalääninkamreeri
tai kumpaiseltakin osastolta ylim.
esittelijä. Maaherran poissa ollessa tehdään
päätökset maaherranviran puolesta niin,
että lääninsihteeri ja varalääninsihteeri
yhdessä päättävät ne asiat, jotka
kuuluvat lääninkansliaan sekä lääninkamreeri
ja varalääninkamreeri yhdessä
lääninkonttoriin kuuluvat asiat. L:n
päätöksiin hallintoa koskevissa asioissa voidaan,
eräin poikkeuksin, hakea muutosta
Korkeimmalta Hallinto-oikeudelta tai
ulosottoasijoissa hovioikeudelta. Valitusaika
on eri asiain mukaan 30, 45, 60, 90 ja
120 päivää (Johtosääntö kuvernööreille
sekä l:n virkamiehille 29/12 1894,
muutettu asetuksilla 20/1 1923 ja 5/10 1923).
Lääninkamreeri ks. Lääninhallitus.
— Lääninkanslisti ks. Lääninhallitus.
— Lääninkirjuri ks. Lääninhallitus.
— Lääninkonttoristi ks. Lääninhallitus.
— Lääninmaanmittari ks. Maanmittauslaitos.
— Lääninmetsälautakunta, kuhunkin lääniin metsän
hävittämisen ehkäisemiseksi annetun asetuksen
noudattamista valvomaan asetettu, vähintään 3-jäseninen
lautakunta, johon Metsähallitus kutsuu yhden jäsenen,
muut valitsee Maataloushallitus läänissä
toimivien maanviljelys- ja talousseurojen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
