Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maailmankaikkeus-Maailmansota
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Maailmanavaruus, se tila, joka
sisältää kaikki tähdistöt, ja jonka läpi
siirtyvät valo, painovoiman vaikutus y. m.
ilmiöt; ajatellaan painottoman,
täydellisesti kimmoisan eetterin täyttämäksi.
Lämpötila m:ssa lienee lähellä
absoluuttista nollapistettä (—273° C).
Aikaisemmin on m:ta pidetty äärettömänä.
Einsteinin suhteellisuusopin mukaan m.
on itseensä sulkeutuva kuten pallopinta.
Maailmankaikkeus, kaiken olevaisen,
joskus myös meidän linnunratakuntamme
nimitys. Kukin tähti on aurinko,
massaltaan (ainemäärältään) samaa
suuruusluokkaa kuin meidän Aurinkomme.
Todennäköisesti nämä muodostavat meille
näkymättömine kiertotähtineen
aurinkokuntia. Suurin osa näkyvistä tähdistä
muodostaa meidän linnunratakuntamme.
joka nähtävästi on kierteissumun
muotoinen tähtijoukko. M:ssa saattaa olla
lukemattomia muita linnunratakuntia, joista
jotkut näkyvät meille tähtisumuina. —
vrt. Kiintotähdet, Linnunrata,
Maailmojen kehitys.
Maailmankatsomus, yksilön kokonaiskäsitys
todellisuuden olemuksesta ja arvosta.
Maailmankaudet ks. Geologinen
ajanjakso.
Maailmankieli ks. Kansainvälinen kieli.
Maailmankirjallisuus, sellaisten
kirjallisten teosten kokonaisuus, joiden
vaikutus on ulottunut ulkopuolelle eri
kansakuntien rajoja ollen siten koko
ihmiskunnan yhteisomaisuutta.
Maailmannäyttely ks. Näyttelyt.
Maailmanpatsas, taruston mukaan
jättiläispatsas, joka kannattaa taivasta.
Toisen kuvittelun mukaan se oli
jonkinlainen taivaalla vaeltavien tähtien
liekapylväs. [Holmberg, „Elämänpuu" (1920).]
Maailmanpostiyhdistys käsittää
postiliikkeen yhtenäistä järjestelyä
tarkoittavaan maailmanpostisopimukseen (ensim.
1874) yhtyneet valtiot, joita 1922 oli 78.
Maailman seitsemän ihmettä, seitsemän
kuuluisaa muinaisajan rakennusta, tav.
perintätiedon mukaan: Egyptin pyramidit,
n. s. Semiramiin riippuvat puutarhat
Babylonissa, Artemiin temppeli Efesoksessa,
Feidiaan tekemä Zeuksen kuva Olympaassa,
Halikarnassoksen Mausoleion, Rodoksen kolossi
ja Aleksandrian Faros.
Maailmansota, 1914-19 käyty
suursota. Sen pohjimmaisena syynä oli
jännitys eri suurvaltojen välillä. Ranska
hautoi kostoa Elsass-Lothringenin
menetyksen johdosta, Venäjä ja
Itävalta-Unkari kilpailivat vaikutusvallasta
Balkanilla, Englanti pelkäsi Saksan kasvavaa
meri- ja siirtomaavaltaa sekä ripeätä
taloudellista kehitystä. Sodan ulkonaisena
aiheena oli arkkiherttua Frans Ferdinandin
(ks. t.) murha Sarajevossa 28 p. kesäk. 1914.
Itävalta teki Serbian hallituksen vastuunalaiseksi
tapahtumasta ja lähetti sille uhkavaatimuksen,
johon Serbia ei katsonut voivansa
suostua. Itävalta julisti silloin sodan 28 p.
heinäk. 1914. Venäjä pani heti
joukkonsa liikekannalle. Kun Venäjä ei
suostunut keskeyttämään
liikekannallepanoaan, niin Itävallan liittolainen
Saksa julisti sodan Venäjälle 1 p. elok.,
jota pidetään m:n alkamispäivänä. Saksa
julisti 3 p. sodan Ranskalle, vaadittuaan
jo sitä ennen Belgialta vapaata
läpikulkua sen alueen kautta, mikä vaatimus
Belgian vastattua kieltävästi aiheutti
sen joutumisen sotaan. Belgian
puolueettomuuden loukkaaminen sai Englannin
julistamaan sodan Saksalle (5 p. elok.).
Myös Montenegro liittyi Saksan vihollisiin.
Syyskuun alkupäivinä saksalaiset,
joiden tarkoituksena oli ensin murskata
Ranska ja sitten Venäjä, olivat
valloittaneet melkein koko Belgian ja
tunkeutuneet syvälle Pohjois-Ranskaan Pariisin
ja Verdunin väliin Marne-joelle. Täällä
ransk. ylipäällikkö Joffre aloitti suuren
taistelun, joka pysähdytti saksalaisten
etenemisen. He peräytyivät uusiin
asemiin Aisne-joelle ja jatkoivat
valloituksiaan Belgiassa ja Luoteis-Ranskassa.
Jo ennen vuoden loppua sota jähmettyi
asemataisteluiksi. Rintama kulki
Pohjanmerestä Ostenden ja Nieuportin välistä
mutkitellen etelää kohti kääntyen
Noyonin ja Soissonsin välillä kulkemaan
itään ja tehden Verdunin kohdalla uuden
kaaren etelään. Metzistä lähtien rintama
kulki lähellä rajaa, aluksi Ranskan,
eteläisessä Elsassissa Saksan puolella
Sveitsiin asti.
Venäläiset olivat odottamattoman
nopeasti valmiit hyökkäämään. He
tunkeutuivat Itä-Preussiin, jota
puolustamaan oli lähetettävä länsirintamalta
apua, Saks. armeijan päälliköksi
nimitettiin Hindenburg ja hänen
esikuntapäällikökseen Ludendorff. He voittivat
venäläiset (elok.-syysk. 1914)
Tannenbergin ja Masurian järvien taisteluissa,
jotka pakottivat venäläiset poistumaan
Itä-Preussista. Kenraali Conrad v.
Hötzendorfin johtamilla itävaltalaisilla oli
Puolassa aluksi menestystä, mutta kun
venäläiset hyökkäsivät Itä-Galitsiaan ja
valloittivat m. m. Lembergin (3 p.
syysk.), oli itävaltalaisten peräydyttävä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
