Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maanalainen rata-Maanjako
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
mukautunut maan sisässä elämään. Kuono
venynyt lyhyeksi, liikkuvaksi kärsäksi,
silmät hyvin pienet, karvojen peitossa,
ulkokorvia ei ole. Eturaajat sivuille
päin suuntautuvat, vahvat, lapiomaiset
kaivuuelimet; niiden kynnet pitkät,
ranteessa kämmentä leventävä sirppiluu.
Kaivaa pehmeään maahan käytäviään;
pyydystää matoja, hyönteisten toukkia,
sammakoita, hiiriä, y. m. s. Pesä
mättäässä tai multaläjän alla, siitä
lähtee monimutkainen käytäväsokkelo.
Suomen eteläosissa.
Maanalainen rata ks. Rautatie.
Maaninganjärvi l. Maaninganselkä,
n. 12 km pitkä, alle 2 km leveä järvi
Iisalmen reitissä Onkiveden eteläpuolella.
M:stä pistää luoteeseen kapea, luonnonihanuudestaan
kuulu Tuovilanlahti.
Maaninka, kunta Kuopion läänissä,
Savossa, Kuopiosta luoteeseen; 424,1 km2,
6,128 as. (1925). Karjanhoitokoulu.
Kaunis Tuovilanlahti ja sen läheisyydessä
Korkeakoski.
Maanjako. Yksinäistalojen ja kylien
asukkaat ottivat muinoin asumattomasta
erämaasta metsänkäyntlään ja kaskiviljelystä
varten hallintaansa laajoja alueita,
rajoittaen ne enemmän tai vähemmän tarkasti
hakkaamalla puihin merkkejä. Vähitellen
vakaantui peltoviljelys, ja pellot jaettiin
osamiesten kesken luultavasti kylvömäärän
mukaan. Ruotsin vallan multana tuli Suomeen
uusi jakotapa, aurinko- l. ilmansuuntajako,
jota jakotapaa koskevat säännökset otettiin
vielä 1734 v:n lakiin. Jakoperusteena oli
äyri, punta, manttaali- tai kyynäräluku.
Tiluspalstojen luvun vähentämiseksi ja niiden
järjestämiseksi yhtenäisemmlksi annettiin
1700-luvun loppupuolella säännöksiä m:sta
joka sai nimekseen isojako, mikä
nimitys ensi kerran esiintyi asetuksessa
1/3 1749. Sittemmin annettiin isojaon toi
niittämisestä useita asetuksia, kuten
27/6 1775 ja kunink. selitys 25/4 1777.
Näiden mukaan isojaon tarkoitus oli kumota
sarkajaot ja järjestää talon tilukset niiden
lukuun ja asemaan nähden ja lohimaista,
sittenkuin, kylän metsämaasta säädetty
kotitarpeeksi tarpeellinen määrä oli jaettu
eri tiloille, muu osa siitä Valtiolle
kuuluvaksi. — Kun säännökse isojaosta olivat
sekä hajanaisia että moninaisia, annettiin
hallinnollista tietä 5/5 1848
maanmittausohjesääntö, joka tul sisältämään
säännökset m:sta. Tämä ohjesääntö oli,
osittain muutettuna lailla ja asetuksilla
täydennettynä voimassa v:een 1916, jolloin
m:oa koskeva lainsäädäntö kokonaan uudistettiin.
— kykyisen lainsäädännön mukaan luetaan m:ksi:
isojako, uusjako, halkomiinen, lohkominen,
palstatilan erottaminen ja palsatilan
osittaminen. Neljää viimeksi mainittua m:oa
nimitetään yhteisesti maatilan osittamiseksi.
M:hin kuuluviksi luetaan myös vanhemman jaon
täydentäminen ja koskitilan osittaminen.
Isojako on sellainen m., jonka kautta
akamattomassa kylässä monipalstaisuus opetetaan
sekä kullekin kylän tilalle, toimitetun
jyvityksen perusteella, annetaan sille kuuluvat
tilukset yhtenä tai mahdollisimman harvoina
tiluskappaleina, Kylällä tarkoitetaan
isojaossa myös vanhastaan yksinäisenä ollutta
taloa ja muutakin lohkokuntaa, jonka
alueet ovat tietyillä rajoilla määrätyt.
Missä kyliä ei vanhastaan ole, koskee isojako
jakokuntaa. Isojako voidaan toimittaa ainoastaan
sellaisessa kylässä tai jakokunnassa, jossa sitä
ei aikaisemmin ole toimitettu, ja on se
toimitettava, kun yleinen etu sitä vaatii tai
kylän jokin maatilan omistaja sitä tahtoo.
Jakoperusteena, joka ilmaisee sen osuuden, mikä
kullekin tilalle on tuleva, on manttaali,
vähentämätön veroluku, nautinta tai
jokin muu peruste. Maankäyttö isojaon aikana on
säännöstelty. Eräissä pitäjissä Pohjois-Suomessa
on isojaosta annettu erityiset lainsäännökset.
— Uusjako voidaan toimittaa, kun tahdotaan koota
aikaisemmissa jaoissa sekaisin tahi muuten
sopimattomasti sijoitetut tilukset, kun on
jaettava ennen jakamatta jäänyt metsämaa,
kuivattu vesiperäinen maa tai vesijättö ja
jakoon on tarvis ottaa ennen jo jaettuja
tiluksia, tahi kun tahdotaan poistaa sellainen
rasiteoikeus, jota nyk. ei saa perustaa. —
Halkominen on maatilan jakaminen määrättyjen
osalukujen, murto-osien, perusteella useampiin
sekä yksityisoikeudellisesti että kameraalisesti
itsenäisiin tiloihin, joilla kullakin on
oma rekisterinumero, oma manttaali, jos sellainen
oli emätilalla, ja oma vero, — Lohkominen on
maanpäällä rajoilleen määrätyn alueen erottaminen
tilasta uudeksi tilaksi, joka on sekä
yksityisoikeudellisesti että kameraalisesti itsenäinen
ja jolla m. on oma rekisterinumero sekä manttaali,
jos sellainen oli emätilalla, ja vero. — Palstatilan
erottaminen on maanpäällä rajoilleen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>