Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1299-1300 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maan kansallistuttaminen-Maanluonnot

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Maanjäristysalueet (mustalla).

juminen, väliin taas useita peräkkäisiä sysäyksiä. Episentrumista
leviää tärinä joka suunnalle aaltoliikkeen tavoin. M:n voimakkuus
vaihtelee vain herkillä koneilla todettavista värähtelyistä suurta
tuhoa saattaviin laajoihin mullistuksiin. M.-ilmiöitä tutkitaan
itsemerkitsevillä m.-mittareilla l. seismografeilla (ks. t.)
— Yli 90 % m:istä sattuu kahdella verraten kapealla vyöhykkeellä,
joista toinen kulkee pitkin Välimeren rannikkoa Vähän-Aasian ja
Mesopotamian kautta Himalajalle ja sieltä Sunclasaarille, Molukeille,
Uuteen-Guineaan, Tonga- ja Samoasaarille, toinen Tyynenmeren itä-
ja länsirannikolla ja Antilleilla. Suurimpia maanjäristyksiä ovat
olleet Lissabonin 1755, Kalabrian 1783, San Franciscon 1906,
Messinan 1908 ja Jokohaman 1923. — Suomessakin on sattunut m:ia,
vaikka niin heikkoja, etteivät ne ole herättäneet sanottavaa huomiota.
Niiden keskusalueena on tavallisimmin ollut Pohjanlahden pohjoispää ja
siitä kaakkoon ulottuva alue; todennäköisesti tämä ilmiö on
yhteydessä maankohoamisen kanssa.

Maan kansallistuttaminen, yksityisen maanomistuksen
poistaminen ja maaomaisuuden siirtäminen valtion haltuun.
vrt. Maareformiliike.

Maankavallus, maanpetos (ks. t.).

Maankorko on se tuotto, minkä maa pelkkänä luonnonesineenä
antaa omistajalleen eli se tulo, minkä maanomistaja saa maastaan
tavallisen pääomakoron ja liikevoiton lisäksi. Koska m:n syntyminen
ja kaisvaminen johtuu väestön lisääntymisestä tai muusta
yhteiskunnallisesta kehityksestä, mutta ei ensinkään maanomistajan
toiminnasta, sanotaan sitä arvonnousua, mikä m:sta aiheutuu,
ansiottomaksi arvonnousuksi. Maanarvon ja maanarvonnousun
verotuksella on koetettu ottaa yhteiskunnalle osa m:sta.
vrt. Arvonnousuvero.

Maankruunu (ruots. Landskrona), Tyrgils Knuutinpojan
1299 tai 1300 Nevajoen rannalle läh. sen suuta myöhemmän Nevanlinnan
paikalle perustama ja 1301 venäläisille menetetty linnoitus.

Maankuori, litosfääri, maapallon jähmeä, kivi- ja
maalajeista muodostunut osa, joka ympäröi maapallon sisustaa
(bary- l. sentrosfääriä); arviolta n. 1,200 km paksu.

Maankäyttölajit. Tärkeimmät ovat pelto, puutarha, niitty,
laidun ja metsä. Tiluksen käyttötavan saattavat sen
asema ja laatu määrätä niin tarkoin, että vain yksi m. voi siinä
olla mahdollinen: on absoluuttisia l. ehdottomia niitty-, laidun-
ja metsämaita. Aseman ja laadun puolesta edullisilla tiluksilla
on useampikin m. mahdollinen. Silloin määräävät soveliaimman
käyttötavan tiluksen maanlaatu, luontainen asema ja erinäiset
taloudelliset tekijät, kuten liikenne-, menekki-, hinta- sekä työsuhteet.

Maanlaki, Ruotsin valtakunnan ensimmäiset yleiset lait, jotka
astuivat maakuntalakien tilalle: Maunu Eerikinpojan m. v:lta 1347, ja
sen sijalle 1442 annettu Kristofer-kuninkaan m., joka pysyi voimassa,
kunnes 1734 v:n laki astui voimaan.

Maanluonnot. Tilan maan luonto osoittaa toiselta puolen,
missä määrin tila on verovelvollinen tai verosta vapaa, ja toiselta
puolen, missä määrin yksityisen haltijan käyttöoikeus tilaan
julkisoikeudellisessa suhteessa on rajoitettu. Maakirjoissa on
tilat m:oonsa nähden jaettu vero- l. perintötiloihin,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>