- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti /
1309-1310

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maaoikeus-Maanviljelyslyseo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Maaoikeus, tuomioistuin, jonka tuomiopiirinä on yksin maaseutu
tai maapeltoa ja 3,315 viljeltyä kaskea, luonnonniittyä
580,104 ha, hakamaata 637,970 ha ja metsä-
y. m. maata 29,985,731 ha.
— Maamme peltoalasta oli 1924:
syysvehnällä . . . 8,812 ha
kevät- „ .......................... 6,156 „
rukiilla .............................. 228,306 „
ohralla ............................... 109,945 „
kauralla .............................. 424,541 „
sekaviljalla .......................... 10,129 „
herneellä, pavulla, virnalla .......... 10,906 „
perunalla ............................. 67,166 „
rehunauriilla ......................... 15,500 „
muilla juurikasveilla ................. 4,527 „
pellavalla ja hampulla ................ 5,283 „
vihantarehulla ........................ 15,586 „
heinällä: siemenenä ................... 18,032 „
rehuna ...................... 851,756 „
laitumena ................... 121,533 „
kesannolla ............................ 205,726 „
muuta peltoa .......................... 14,265 „
———————————————————————————————————————
Yhteensä peltoa 2,118,169 ha

Luonnonniittyä oli tällöin 530,027 ha,
jolta korjattiin sato 449,231 ha:lta. V:n
1924 sato oli rehu yksiköissä arvioituna
2,514 milj. rehuyksikköä ja rahaksi
arvioituna 4,555 milj. mk:n arvoinen
jakautuen seuraavasti:

jyväsato ........................... 1,827 milj. mk.
peruna- ja juurikasvisato
(naatteineen) .................... 599 ” ”
heinä- ja olkisato ................. 2,029 ” ”
heinänsieniiensato ................. 95 ” ”
pellava- ja hamppusato ............. 5 ” ”

[Suninen, „Maanviljelysoppi" (1920); Grotenfelt,
,,Suomalainen peltokasviviljelys" (1922-24).]

Maanviljelysakatemia. Kuninkaallinen
M. (Lantbruksakademien), maataloustieteellinen
oppineiden seura Ruotsissa, per. 1811, nykyiset säännöt
v:lta 1913; tarkoitus: toiminta tieteen ja kokemuksen
nojalla Ruotsin maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen
kehittämiseksi ja edistämiseksi sekä maanviljelys-
ja kalastusmuseon ylläpitäminen. M. julkaisee „Kungl.
Lantbruksakademiens Handlingar och Tidskrift".

Maanviljelysfysiikka, maanviljelykseen
sovellettu fysiikka, käsittelee peltomaan
fysikaalisia ominaisuuksia, kuten maaosasten
suuruutta ja muotoa, lämpöjä kosteussuhteita
y. m. s. [Rindell (1920).]

Maanviljelyshallitus, Maataloushallitus (ks. t.).

Maanviljelysharjoittelulaitos, perustettu
1908 Maanviljelysseurojen Keskusliiton aloitteesta,
siirretty 1917 Maataloushallituksen opetusosaston
alaiseksi (Asetus 10/12 1917). M:n tarkoitus on
valmistaa tietopuolisten maanviljelysoppilaitosten
oppilaille ja näihin aikoville sekä tuleville
maanviljelijöille tilaisuutta hankkia itselleen
taitoa ja kokemusta käytännöllisessä maanviljelyksessä.
Harjoittelu suoritetaan pääasiallisesti yksityisten
omistamilla, Maataloushallituksen opetusosaston
hyväksymillä harjoittelutiloilla. Tilaa
haluttaessa harjoittelutilaksi on siitä
ilmoitettava lähimmän tietopuolisen
koulun johtajalle tai Maataloushallituksen
maatalousopetuksen tarkastajalle.
Harjoittelutalolta vaaditaan, että sitä
hoidetaan terveitten maataloudellisten
periaatteiden mukaan kannattavaisuutta
erityisesti silmällä pitäen. Välttämätön on
myös sellaisen kirjanpidon pitäminen,
että harjoittelija saa siitä riittävän
tarkat tiedot muistiinpanojen tekemistä
varten.

Maanviljelysinsinööri,
Maataloushallituksen alainen virkamies, jonka
tehtävänä on laatia suunnitelmia ojitusta,
vesiperäisten maitten kuivatusta, järvien
laskemista, jokien perkaamista,
pengerrystä, vesitystä, salaojitusta ja
vesijohtoja varten. M:n tulee myös antaa
mainituissa töissä neuvoja sekä lausuntoja
ja johtaa niitä yleisiä ja yksityisiä töitä,
jotka ovat Maataloushallituksen
ylivalvonnan alaisia (Asetus m:eistä 29/12 1922;
Laki apulaisinaatalousinsinöörinvirkojen
perustamisesta 29/12 1922;
Valtioneuvoston päätös 14/5 1925).
— M.-piirejä on nyk. 6.

Maanviljelyskemia, maanviljelykseen
sovellettu kemia, käsittelee m. m.
lannoitteiden ja rehuaineiden y. m. kem.
kokoomusta ja niissä ilmeneviä kem.
muutoksia. [Rindell (1920).]

Maanviljelyskemiallinen Laboratorio,
virall. Valtion M. L., Helsingissä,
per. 1924; sen tehtävänä on lannoitus- ja
rehuaineiden, maatalous- ja taloustarvikkeiden,
maataloustuotteiden tutkiminen ja tarkastaminen
sekä maa-analyysien suorittaminen (Laki 25/1 1924;
Asetus 15/2 1924).

Maanviljelyskokoukset. Yleisiä koko
Suomea käsittäviä m:ia on pidetty v:sta
1847 lähtien eri pitkin väliajoin.
Myöhemmin m. on järjestetty yleisten
maanviljelysnäyttelyjen yhteyteen.

Maanviljelyslyseo, yliopistoon johtava
lyseo, jossa opetetaan luonnon- ja
taloustieteitä enemmän, matematiikkaa ja
kieliä vähemmän kuin muissa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:14:57 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/2/0719.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free