Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1343-1344 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Magnetoni-Mahan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

siitä 510 °:n kuumuudessa, jäljelle jää
magnesiumoksidia, joka 800°-900°:n
kuumuudessa „palaa kuolleeksi, s. o.
muuttuu sulamattomaksi ja liukenemattomaksi,
kiteiseksi periklaasiksi. Tähän perustuu
m:n käytäntö tulenkestävien n. s.
magnesiitti-tiilien valmistukseen. M. on
talkin kerällä pääaineksena Itä-Suomen
vuolukivessa,

Magnesiittilevyt, 1-3 cm paksuja
magnesiitista, sahajauhoista y. m.
säkkikangaskudoksen varaan tehtyjä
väliseiniksi y. m. käytettäviä laattoja.

Magnesium, metallinen alkuaine, at.-p.
24,32, ominaisp. 1,74, sulamisp. 650°,
kiehumap. 1120°. Valkea, metallikiiltoinen,
taottava ja valettava, Ilmassa kestävä;
peittyy ohuella oksidikerroksella, joka
suojelee sisäosia hapettumasta. Palaa
kirkkaalla liekillä; 600° lämmössä alkaa
syntyä m.-oksidia l. magneesiaa,
670°:ssa tämän ohella m.-nitridiä Mg₃N₂.
Voimakas pelkistin. Esiintyy luonnossa ainoastaan
yhdistyksinä: magnesiittina, dolomiittina
(karbonaatteja), asbestina, talkkina,
serpentiininä, merenvahana (silikaatteja),
karnalliittina (kloridi), kiseriittinä,
kainiittina (sulfaatteja). Valmistetaan
elektrolysoimalla sulatettua karnalliittia.
M:n yhdistyksistä m.-kloridi, MgCl₂,
on hygroskooppista; käytetään katujen kasteluun
ja tulensammutukseen; m.-sulfaatti, karvassuola,
MgSO₄ + 7H₂O, on aineksena
useissa kivennäisvesissä,

Magnesiumvalo, palavan magnesiumin
synnyttämä kirkas valo. Käytetään pimeissä
huoneissa valokuvattaessa.

Magnetiitti, magneettinen rautamalmi,
Fe₃O₄, tärkein rautamalmi,
sisältää puhtaana 72,4 % rautaa.
Raudanmusta, metallikiiltoinen, läpikuultamaton,
vaikeasti sulava, magneettinen. Kovuus n. 5.
Liukenee helposti suolahappoon. Helposti
löydettävissä magneettisuutensa vuoksi.
Esiintyy kiteinä kivilajien raoissa sekä niihin
sekaantuneena. Kaivosalueita, joilla m. on
tärkein tai ainoa malmi, ovat Kiirimavaara,
Luossavaara ja Jällivaara, Grängesberg y. m.
Ruotsissa, Arendal Norjassa, Katškanar
Uralissa Venäjällä sekä lukuisat paikat
Unkarissa ja Pohjois-Amerikassa. Myös
Etelä-Suomen vanhoilla kaivosalueilla m.
oli ainoana rautamalmina.

Magnetismi, eräiden mineraalien sekä
näillä siveltyjen terästankojen, magneettien,
ominaisuusi vetää puoleensa rautapalasia. Vetovoima on
pääasiassa keskittynyt tangon päihin,
kohtioihin l. napoihin; välillä on
vetovoimaton indifferenttikohta.
Vapaasti riippuva magneetti asettuu lähes maant.
etelä-pohjoissuuntaan (vrt. Maamagnetismi),
aina sama kohtio pohjoista (pohjoiskohtio),
toinen etelää kohti (eteläkohtio). Kahta magneettia
vietäessä toistensa läheisyyteen, havaitaan, että
samannimiset kohtiot karkoittavat toisiaan,
erinimiset vetävät toisiaan puoleensa. — Jos
magneetti katkaistaan, niin saadaan kaksi
magneettia, joilla kummallakin on pohjois- ja
eteläkohtionsa; näin, jatkettiin katkaisemista
kuinka kauas tahansa. — Magneetin ajatellaan
muodostuvan pienistä elementaari- l.
alkeismagneeteista (molekyyleistä), joiden
pohjoiskohtiot ovat samannepäin. Kun rautakappale,
joka ei ole magneettinen, tuodaan magneetin
lähelle, niin sekin muuttuu magneettiseksi siten,
että sen ja magneetin erinimiset kohtiot ovat
vastakkain (magneettinen influenssi). Senkin
ajatellaan olevan kokoonpannun alkeismagneeteista,
jotka epämagneettisessa tilassa eri suuntaisina
kumoavat toistensa vaikutuksen; magnetoitaessa
ne suuntautuvat yhtäänne. — Magneettikohtioitten
välinen veto- ja poistovoima noudattaa Coulombin lakia:

	m1 . m2
P =	————
	r2

(P magneettinen voima, m¹ ja m²
kohtiovoimakkuudet, r keskinäinen etäisyys).
Magneetin ympärillä vallitsee voimakenttä,
magneettinen kenttä, joka saadaan
havaittavaksi esim. ripottelemalla
rautaviilajauhoja sen yli asetetulle paperille.
Voimaviivat kulkevat pohjoiskohtiosta
eteläkohtioon. Kentällä oleva magneettineula
asettuu voimaviivan suuntaan; vapaasti liikkuva
magneettinen pohjoiskohtio kulkee voimaviivaa
pitkin, pohjoiskohtiosta eteläkohtioon;
eteläkohtio myös, mutta päinvastaiseen suuntaan.
Jos magneettineula on kentässä ja muodostaa
kulman (φ) voimaviivan kanssa, niin siihen
vaikuttaa kiertävä voimapari, joka on suoraan
verrannollinen sen magneettiseen momenttiin
M = m . l (m kohtiovolmakkuus,
l neulan pituus) ja mainitun kulman

Magneettisauvan voimakenttä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>