Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Malmi-Malmström
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Mali l. koiruoho (Artemisia
absinthium), mykerökukkainen monivuotinen,
väkevänhajuinen, katkeranmakuinen, valkeakarvainen
ruoho; viljellään meillä koin torjumiseksi ja
kotilääkkeeksi, Keski-Euroopassa absinttiliköörin
valmistamista varten.
Malibran [-ā’-], Marie (1808-36),
ransk. alttolaulajatar, aikansa kuuluisimpia, Manuel
Garcian (ks. t.) tytär ja oppilas.
Maligni (lat.), pahantapainen (varsinkin
kasvaimista puhuttaessa).
Maliisi (ransk.), ilkeys, ,,pahat kielet";
malitiöösi, ilkeä.
Malindi (aik. Melinde), satamakaup.
Englannin Itä-Afrikassa. 6,000 as.
Malines, Mecheln (ks. t.).
Malinov [-ī-], Aleksander (s. 1867),
bulg. poliitikko, pääministerinä 1908-11 ja kesäk.-marrask.
1918, jolloin aloitti neuvottelut ententen kanssa.
Malis [-ā-], muinaiskreik. maakunta,
Lamianlahden ympärillä, itärannikolla.
Malissorit, Pohjois-Albaanian heimojen yhteinen nimi.
Malitiosa desertio (lat.), aviopuolison omavaltainen
hylkääminen. Hyljätty puoliso voi m. d:n nojalla saada
avioeron ja se, joka on omavaltaisesti puolisonsa hyljännyt,
menettää pesäosuutensa (Naimiskaari 13:4-6).
Malka l. malko, olkikattojen paininpuu;
piiru-, riuku- tai hako-m. riippuen suuruudesta. M:jen
harjalla ristissä olevien päitten varassa on harja- l.
harakkapuu.
Mallarmé [-mē’], Stephane (1842-98),
ransk. runoilija, ransk. symbolismin johtaja. Teoksia:
,,L’après-midi d’un faune".
Mallasekstrakti, mallasuute, siirapinpaksuinen,
ravitseva ja imelä, maltaista valmistettu uute. Käytetään
vahvistavana lääkkeenä.
Mallasidut, mallastetusta viljasta, tav. ohrasta,
panimo jätteinä erotetut idut; ovat maukasta, helposti
sulavaa rehua, sisältävät typettömiä uutosaineita n.
45 %, valkuaista yli 20 %, rasvaa 1,5 %, kasvisyytä
12 %, tuhkaa 6 %. M:ja käytetään etupäässä
lypsylehmille, välistä myös hevosille.
Mallasjuomat ovat alkoholinpitoisia, eräänlaisessa
jälkikäymisvaiheessa olevia nesteitä, joita saadaan
humalilla höystetyn mallasuutteen, vierteen,
alkoholikäymisen tuloksena. Paitsi alkoholia sisältävät
m. mallassokeria, tärkkelyskumia, valkuaisaineita,
katkera-aineita y. m. Valkuaisenpitoisuus n. 0,6-1,5 %,
sokerin ja muiden hiilihydraattienvmäärä voi nousta
6-7 %:iin. M:ia, joissa alkoholia on alle 2 %, sanotaan
miedoiksi, niitä ovat esim. kalja ja sahti sekä erilaiset
miedot oluet; väkeviä m:ia ovat väkevämmät oluet (esim.
Baijerin oluessa yli 5 % alkoholia) ja portteri (lähes
7 % alkoholia). — Lakit. Yksityisellä on lupa
valmistaa, ja pitää kaupan ainoastaan n. s. mietoa
mallasjuomaa l. sellaista m:aa, joka +15° C ei
sisällä enempää kuin 2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia,
eikä ole sellaisella vierteellä valmistettu, jonka
vierrevoima on suurempi kuin 5 % Ballingin asteikon
mukaan, taikka joka, jos vierre väkevyys on noussut
tätä rajaa ylemmäksi, on ollut sellaisen erityisen
käsittelyn alaisena, ettei se voi saavuttaa korkeampaa
kuin yllämainitun alkoholinpitoisuuden. M:ien valmistus
on erityisen tarkastuksen alainen. Se, joka
tehdasmaisesti valmistaa m:aa, on velvollinen panimon
silmälläpidosta johtuvien kustannusten korvaamiseksi
suorittamaan maksun, joka lasketaan m:n valmistamiseen
käytetyn mallasmäärän mukaan (Kieltolaki 1/6 1922, 2 §;
Laki m:n tehdasmaisesta valmistelusta 28/12 1907;
muutettu 18/3 1921; Valtioneuvoston päätös
valmistusmaksusta 29/12 1922).
Mallasjuomavero l. mallasvero, suostuntavero,
jota v:n 1864 jälkeen aluksi kannettiin valmistetuista
mallasjuomista, mutta sittemmin maksettiin oluen ja
portterin valmistukseen käytetyn mallasmäärän mukaan.
24/12 1915 annetulla asetuksella määrättiin m:oa
kannettavaksi sodan ajan; v:n 1918 jälkeen ei enää m:oa
ole suoritettu.
Mallassiirappi, mallasekstrakti (ks. t.).
Mallassokeri, maltoosi, sokerilaji, joka
syntyy tärkkelyksestä itäessä syntyvän entsyymin,
diastaasin vaikutuksesta. Käy suoraan alkoholiksi
kuten rypälesokeri.
Mallasvesi, järvi Hämeen läänissä, Roineen
eteläpuolella, n. 20 km pitkä ja 10 km leveä,
pinta-ala 64 km2, laskee Valkeakosken
kautta Sääksmäen järviin.
Mallatunturi, tunturiryhmä Enontekiön Lapissa,
Kilpisjärven pohjoisrannalla. Kunsas tunturi- ja
koivuvyöhykkeen kasvillisuus. V. 1916 rauhoitettu
luonnonpuistoksi.
Malleiini, tuberkuliinin tapainen aine, jota
saadaan eläinten räkätautibasillien perunakulttuureista
ja käytetään räkätaudin ilmisaamiseksi ruiskuttamalla
sitä eläimiin.
Malli, valumalli (ks. t. ja Kaavaus).
Mallikoulu, seminaarien yhteydessä toimiva
kansakoulu, jossa opettajakokelailla on
tilaisuus harjoitella.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
