Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1415-1416 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Marienlyst-Marjakuusi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ja Martan sisar. — 3. M. Magdalasta l. M. Magdalena,
Jeesuksen seuralainen siitä asti, kun Jeesus oli karkoittanut
hänestä riivaajat, sekoitettu syntiseen naiseen, joka voiteli
Jeesuksen jalat.

Maria (1457-82), Burgundin herttuatar, Kaarle Rohkean
tytär ja perijä, puoliso keisari Maksimilian I.

Maria (engl. Mary), Englannin kuningattaria.
— 1. M. I Tudor (1516-58), myös M. Katolilainen
l. Verinen, Englannin hallitsija 1553-58, Henrik VIII:n
ja Katariina Aragonialalsen tytär, puoliso v:sta 1554 Filip II.
Vainosi ankarasti protestantteja, — 2. M. II Stuart
(1662-94), puolisonsa (v:sta 1677) Vilhelm III:n kanssahallitsija
v:sta 1689, Jaakko II:n tytär.

Maria, Espanjan kuningattaria. — 1. M. Kristiina
(1806-78), Ferdinand VII:n neljäs puoliso. Sai 1830 miehensä
säätämään n. s. pragmaattisen sanktsionin, jonka mukaan hallitsijan
tyttärillä oli lähempi oikeus kruunuun kuin hallitsijan veljillä.
Ferdinandin kuoltua M. K. huudatti tyttärensä hallitsijaksi ja
hoiti hallitusta hänen nimissään. ks. Carlos.
— 2. M. Kristiina (s. 1858), Alfonso XII:n puoliso,
poikansa Alfonso XIII:n holhoojana 1885-1902.

Maria (ransk. Marie), Ranskan ruhtinattaria.
— 1. M. ks. Maria Stuart. — 2. M. de’ Medici
(1573-1642), Ranskan kuningatar, Henrik IV:n puoliso v:sta 1600.
Hoiti v:sta 1610 hallitusta poikansa Ludvig XIII:n
alaikäisyyden aikana. Yritti 1630 kukistaa Richelieun, jota oli
1624 auttanut valtaan pääsemisessä. — 3. M. Teresia
(1638-83), Ludvig XIV:n puoliso v:sta 1660, Espanjan kuninkaan
Filip IV:n tytär. — 4. M. Leszczynski [-štši’n-]
(1703-68), Ludvig XV:n puoliso v:sta 1725, Stanislaus Leszezynski’n
tytär. — 5. M. Antoinette (1755-93), Ludvig XVI:n puoliso
v:sta 1770, keisari Frans I:n ja Maria Tereslan tytär; kaunis
ja älykäs, mutta huikentelevainen eikä ensinkään kansansuosiossa.
Kaulakoristejuttui (ks. t.) vahingoitti, tosin aiheetta, hänen
mainettaan. Vangittiin puolisoineen ja mestattiin. vrt.
Ranskan vallankumous. [Tschudi (1906).]

Maria Antoinette.

— 6. M. Louise (1791-1847), ranskalaisten keisarinna,
Napoleon I:n puoliso v:sta 1810 (myöh. kahdesti naimisissa),
Itävallan keisari Frans I:n tytär, Napoleonin kukistuttua Parman,
Piacenzan ja Guastallan herttuatar. vrt. Neipperg.

Maria, Venäjän keisarinnoja. — 1. M. Aleksandrovna
(1824-80), Aleksanteri II:n puoliso v:sta 1841, alk. Hessenin
prinsessa, — 2. M. Feodorovna (s. 1847), Aleksanteri III:n
puoliso v:sta 1866, alk. Tanskan prinsessa Dagmar; kihlattu ensin
Venäjän perintöruhtinaalle Nikolaille (k. 1865).

Mariaanit, Mikroneesiaan kuuluva saariryhmä, 13°-21° pohj.
lev., 145°-146° it, pit., 1,140 km². 15 saarta, pohjoiset
vulkaanisia, eteläiset korallisaaria. Tärkein vientitavara kopra.
M. löysi 1521 Magalhäes ja antoi niille Ladronien (varassaarten)
nimen. V. 1668 ne joutuivat Espanjan haltuun. V. 1898 Espanja
luovutti isuurimman saaren, Gruamin (ks. t.), Yhdysvalloille, jonka
laivastoasema ja langattoman lennättimen asema se on. Muut saaret
(5,000 as.) myytiin Saksalle ja joutuivat 1920 Japanille
mandaattialueena.

Maria Eleonoora (1599-1655), Ruotsin kuningatar,
Brandenburgin vaaliruhtinaan Juhana Sigismundin tytär,
Kustaa II Aadolfin puoliso v:sta 1620.

Mariage [-ā’z] (ransk.), avioliitto.
vrt. Marjaasi.

Marialatria (kreik.), Neitsyt Marian palveleminen
jumalolentona.

Mariamne, Herodes Suuren (ks. t.) puolisoja.

Marian ilmestyspäivä, kirkollinen juhlapäivä, vietetään
9 kuukautta ennen joulua. Jos se sattuu pääsiäispäivän
edelliselle viikolle, vietetään se palmusunnuntain edellä
olevana lauantaina, jos taas pääsiäispäiviksi, vietetään se
seur. arkipäivänä.

Marian kanavisto, Marinskin kanavareitti, se
osittain luonnollinen, osittain keinotekoinen vesitie, joka
yhdistää Volgan Šeksna-jokea, Valget-järven etelärantaa,
Vytegraa, Äänisjärveä, Syväriä, Laatokan etelärantaa ja Nevaa
myöten Suomenlahteen, yht. 1,092 km. Varsinainen Marian kanava
on sen keskiosassa, yhdistää Kovžan Vytegraan. M. k:lla on
viljantuontitienä Suomeenkin ollut suuri merkitys.

Marianlasi, läpikuultava, suurikiteinen kipsisälpä.
Käytetään myös virheellisesti kiillelevyn nimityksenä.

Marianne [-a’n], Ranskan tasavallasta käytetty
leikillinen nimitys.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>