Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1419-1420 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Marko Kraljevic-Marmori

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

16,000 as, Saks. ritarikunnan suurmestarin asuntona 1309-1457,
jolta ajalta komea linna ja raatihuone. Kuulunut Puolaan 1466-1772.

Marienlyst [-ī-], kunink. huvilinna Tanskassa,
Själlandissa läh. Helsingöriä, rak. 1580.

Marienwerder [marī’envēr-], kaup. Itä-Preussissa
Saksassa. Linna 1200-luvulta. 13,000 as.

Mariestad [marī’estād], kaup. Etelä-Ruotsissa,
siinä missä Tidan laskee Venneriin. 5,800 as.

Mariette [-e’t], Auguste Édouard (1821-81),
ransk. egyptologi. Paljastanut Serapeumin (läh. Memfistä),
Abydoksen ja Edfun y. m. temppelit.

Marignano ks. Melegnano.

Mariini, merta koskeva; merisotaväki,

Mariiniliima, vedenkestävä, laivanrakennuksessa käytetty
iskos; kautsun, šellakan ja asfaltin liuos kivihiilitervassa.

Marillier [-ljē’], Leon (1842-1901), ransk.
uskonnonhistorioitsija Teoksia: ,,La survivance de l’âme".

Marineeraus (ransk.), kalan tai lihan valmistus säilykkeiksi
käyttämällä etikasta ja mausteista tehtyä säilykemehua,

Marinetti [-ne’-], Filippo Tomaso (s. 1878),
it. futuristinen kirjailija. Julk. runoja, näytelmiä, romaaneja ja
kirjallisuustutkielmia.

Marini l. Marino [-ī’-], Giambattista
(1569-1625), it. runoilija, n. s. marinismin, mahtipontisen
ja teennäisen tyylin perustaja. Pääteos eepos „Adone".

Marionetti (ransk.), nivelnukke, joka nyörien ja koneiston
tai näyttäjän näkymättömillä käden- ja sormenliikkeillä saadaan
matkimaan ihmisliikkeitä; kuvaannollisesti: heikkoluonteinen
ihminen. vrt. Nukketeatteri.

Mariotte [mario’t], Edmie (n. 1620-84),
ransk. fyysikko. Saavutti suurimman maineensa tieteellisillä
kaasunpainetutkimuksillaan (Boyle-Mariotten laki). Keksi silmän
sokean kohdan, työskenteli valo-opin ja nesteiden tasapaino-
ja liikeopin alalla; keksi n. s. M:n pullon, josta vesi virtaa
tasaisella nopeudella muuttumattoman paine-eron vaikutuksesta,
niin kauan kuin korkin läpi kulkeva putki ulottuu pinnan alle.

Mariotten pullo.

Maris, holl. taidemaalariveljeksiä. Jacob M,
(1837-99) oli oivallinen impressionistinen maisemamaalari,
veljensä Willemin (1844-1910) kera n. s. Haagin
koulun johtaja. Matthijs M. (1839-1917) oli
ensin historiamaalari, mutta siirryttyään Lontooseen
läheni prerafaeliitteja.

Maritza [-i’tsa] l. Marica, Balkanin
niemimaan joki; laskee Aigeianmereen. Laivoilla kuljettava
Adrianopolista saakka; 490 km.

Mariupolj [-ū’-], kauppa- ja satamakaup. Asovanmeren
rannalla Ukrainassa. 70,000 as.

Marius, Cajus (156-86 e. Kr.), roomal. sotapäällikkö
ja kansanpuolueen johtaja. Kunnostautui Jugurtan sodassa: useasti
konsulina. Voitti kimbrit ja teutonit 102-101, Sullan syrjäyttämä
ja voittama 88, pakeni Afrikkaan, palasi Roomaan 86, jossa pani
toimeen verilöylyn.

Marivaux [-vō’], Pierre de (1688-1763),
ransk. kirjailija. Sepittänyt sievistelevällä proosatyylillä
(marivaudage) siroja ja henkeviä huvinäytelmiä (esim.
„Le jeu de l’amour et du hasard", ,,Les fausses confidences")
sekä eräitä romaaneja, [Deschamps (ransk., 1907).]

Marja, mehevä hedelmä, jonka seinän ulkokerros kalvomainen,
sisäkerros mehevä. Siemeniä monta (taatelin m:ssa vain 1).
Puhekielessä sanotaan m:iksi myös meheviä luumarjoja ja epähedelmiä.

Marjaasi (ransk.), kahden tai neljän hengen korttipeli,
josta 20 alinta korttia on poistettu.

Marjakuusi (Taxus baccata), havupuiden luokan
Taxaceæ-heimoon kuuluva matala puu tai pensas. Neulaset
litteät, leveät, kiiltävän tummanvihreät. Kaksikotinen.
Kypsyvää siementä ympäröi mehevä, lopulta koreanpunainen
siemenvaippa. Puu kovaa ja raskasta. Suomessa m. kasvaa vain
Ahvenanmaalla, sielläkin harvinaisena ja ilmeisesti häviävänä.
Muuallakin Euroopassa se ihmisen vaikutuksesta vähenee.
Oksia käytetään m. m. hautaseppeleihin. — Eräitä muunnoksia
ja lähisukuisia lajeja viljellään koiristuskasveina.

Marjakuusi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>