Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 9-10 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mathesius-Matkakäsikirjat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

— Mathesius, Yrjö (1732-1816),
Uudenkaarlepyyn kirkkoherra v:sta 1793, taloudellinen
kirjailija ja ruotsink. runoilija. [Cederberg,
„Kahdeksannentoista vuosisadan miehiä" (1924).]

Mathias, Jeesuksen oppilaita. Hänen
nimeensä liittyy apokryfinen evankeliumi
ja säännöksiä.

Mathias (1557-1619), saks.-roomal.
keisari 1612-19, Unkarin ja Böömin
kuningas, keisari Maksimilian II:n poika.
Anasti vallan veljeltään Rudolfilta.

Mathias I Corvinus (n. 1440-90),
liikanimeltä Suuri, Unkarin kuningas
1458-90, János Hunyadi’n poika. Soti
menestyksellä turkkilaisia vastaan; valloitti
Šleesian, Määrin ja Lausitzin 1468-78,
myöhemmin Wienin. Keräsi kallisarvoisen
kirjaston (ks. Corvina), perusti
Pozsonyin (Pressburgin) yliopiston.

Mathias Johannis (West) (k. 1549),
Rauman kappalainen ja kaupunginpedagogi.
Todennäköisesti 1546 suomentanut ruots.
kirkkokäsikirjan ja messun v:lta 1541
(julk. 1893), mahdollisesti kirjoittanut
opastuksen sairaitten lohduttamiseen.

Mathildedalin tehdas [mati’ldedā-],
Perniössä, per. 1852, omistaja Teijon
Tehdas o.-y. Valmistaa lokomobiileja ja
maanviljelyskoneita.

Matin [-tä’], Le M., Ranskan
levinnein sanomalehti, Pariisissa, per. 1884,
porvarillinen, muuten puolueeton.

Matinee (ransk.), keskellä päivää
toimeenpantu huvi- tai taidetilaisuus, esim.
päiväkonsertti.

Matisse [-ti’s], Henri (s. 1869),
ransk. taidemaalari, ekspressionistien
johtajia. Supistaa piirustuksen muutamiin
ääriviivoihin, joiden väliin voimakkaasti
tehostetut värit ovat sovitetut tasaisina pintoina.
[Schacht (saks., 1923).]

Matisse: Oma kuva.

Matjessilli [mā-], kaksivuotinen,
ei vielä sukukypsä silli.

Matkailijayhdistys, Suomen M., per.
1887 matkailuolojen järjestämiseksi, suuremman
matkailuhalun herättämiseksi ja maamme
luonnon ja kansan tuntemuksen laajentamiseksi.
Yhdistys piti alkuaikoina tärkeimpänä tehtävänään
matkaopaskirjan ja siihen liittyvän karttakokoelman
valmistamista, vrt. Matkakäsikirjat. V. 1890
julkaisi Suomen M. Suomen kartaston (uusin painos 1923,
Maanmittaushallituksen julkaisema). — M. on
toimittanut runsaasti vieraskielisiä Suomea
käsitteleviä julkaisuja jakaen nämä vuosittain
ulkomaisten matkatoimistojen kautta. V:sta 1891
alkaen on M. julkaissut vihkoa ,,Turisti, aikatauluja
ja kulkuvuoroja" ja v:sta 1887 omaa vuosikirjaa.
(Vv. 1912-21 ilmestyi tämän asemesta „Matkailulehti",
,,Turisttidskrift"; v:sta 1925 vuosikirja on toimitettu
erikseen suom. ja ruots.) — Julkaisujen ohella M.
on kiinnittänyt päähuomion matkailureittien
aikaansaamiseen ja perustanut niiden varsille majoja
ja hotelleja. Se on järjestänyt ja ylläpitänyt
liikennettä Oulujoen koskilla, joiden lähtöasemalle,
Vaalaan, 1926 per. uusi hotelli. Samoin yhdistys omistaa
majoja Suursaaressa, Kolilla, Puijolla y. m. Viime
aikoina yhdistys on järjestänyt Lapin reitin uudelle
kannalle ja ylläpitää sen varrella majoja Petsamoon
saakka. — Maaseutukaupunkeihin per. 10 haaraosastoa.
Jäsenmäärä 12,437 v. 1925.

Matkailu. Halu tutustua uusiin
tuntemattomiin oloihin, joissa luonnon
kauneus tai sen erikoisuus ovat jollain lailla
mieltäkiinnittäviä, on yleisenä aiheena
matkojen tekoon. Erotetaan kotimainen
ja ulkomainen m. Tärkeimmät m.-maat,
kuten Sveitsi, Norja, Italia ja Ranska
ansaitsevat huomattavan osan tuloistaan
ulkomaisesta m.-liikenteestä. V. 1924
kävi maassamme kaikkiaan 21,253
ulkomaalaista, jotka toivat maahan arviolta
106,000,000 mk. Matkailijain kuluiksi on
tällöin arvioitu 5,000 mk. henkeä
kohden. Tästä matkailijamäärästä vain vajaa
toinen puoli saapui maahan yksinomaan
m.-tarkoituksessa. Sam. v. veivät
suomalaiset matkailijat ulkomaille arviolta
124,000000 mk.

Matkakoski, koski Tornionjoen
alajuoksussa, n. 35 km Tornioista pohjoiseen,
pituus 400 m, putouskorkeus 5,₂ m.

Matkakäsikirjat. Matkailijayhdistykset
ja matkatoimistot y. m. julkaisevat matkaoppaita
y. m. matkailua koskevaa kirjallisuutta.
— Vanhimmat m. ovat ,,Bädekers Reisehandbücher"
(v:sta 1828) ja „Handbooks for travellers"
(v:sta 1829). Yleisiä matkailuoppaita ovat esim.
Rosenberg ,,Om at rejse" (1924) ja Johansen
„Matkustamisen taito" (1926). — Ensim.
koko Suomea käsittävän matkakäsikirjan
julkaisi toht. A. Ramsay 1895 (us.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>