Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 15-16 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Matto Grosso-Mattsson

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

tai kiertäen pujottamalla (soumak)
tai nukittamalla (itämaiset m:t).
Vaatimattomina m:oina käytetään euroopp.
kodeissa monenlaisia ja erimuotoisia
kudottuja kankaita.

Itämaiden kilim- ja soumak-matot palautuvat
kaukaiseen muinaisuuteen. Nukitettujen m:jen,
joiden loimilankoihin eri seuduilla erilailla
solmitaan lyhyitä langanpäitä (smyrna- l.
gordion-, persialainen l. senna-, espanjalainen
l. yhden loimilangan solmu), on arveltu

Persialainen matto.

syntyneen paimentolaisten teltoissa
taljamattojen jäljittelyinä. Keski-Aasiasta on
oletettu nukka-m:jen kutomistaidon
ainakin jo v:n 1000 tienoilla levinneen
Vähään-Aasiaan, missä Marco Polo
1200-luvun lopulla totesi loistavan
m.-teollisuuden. Vanhimmat säilyneet itämaiset
m:t ovat Vähästä-Aasiasta v:n 1300 vaiheilta.
Arabialaisten eli n. s. saraseenien mukana
levisi tämä kutomataito Espanjaan. Sitä
koetettiin sittemmin saada istutetuksi
muihinkin maihin, esim. Englantiin ja Puolaan,
missä todella kudottiinkin edustavia m:oja.
Toiselta puolen levisi m:jen kutomataito Kiinan
Turkestanista ja Tibetistä Kiinaan ja
myöhemmin Persiasta Intiaan.

Ratkaisematon asia on, missä määrin aikaisella
keskiajalla myös Keski-Euroopassa nukka-m:jen
kudonta oli tunnettu. Varmaa on, että Quedlinburgin
luostarissa Saksassa v:n 1200 vaiheilla
kudottiin iso nukka-m. paavia varten.
Nukallisista itämaisista m:ista on pidettävä
erillään pohjoismaiset ryijyt (ks. t.);
joiden nukka on kyllä smyrnasolmuilla
kiinnitetty, mutta jotka varsinaisesti
eivät ole permannonpeitteitä, vaan
takkeja ja seinäverhoja. Kilimeihin
verrattavia ovat tekotapansa puolesta nyk.
paljon käytetyt karvalanka-m:t.

Kilimeistä, soumak- ja itämaisista m:ista
eroavat axminster-, brysselin- ja
kidderminster-m:t m. m. pääasiallisesti
koneellisen valmistustapansa puolesta.
Axminster-m:oja, joilla on samettimainen pinta,
on kolmea lajia:

1) oikeita axminstereja, joissa
on smyrnasolmu ja joita Axminsterissa
Etelä-Englannissa alettiin valmistaa 1755,
2) royal-m:oja, joiden loimien väliin
kone asettaa ja kuteihin kiertää nukkalangan, sekä
3) patentti-m:oja, joissa kuteina
toimivat etukäteen kudotut värilliset sarat,
mitkä edestakaisin m:n syrjästä toiseen johdettuina
muodostavat toivotut kuviot. Brysselin-m:jen
pinnan, joka niinikään on samettimainen, muodostavat
nukkasilmukat. Näissä missa on kolme perusosaa:
perusloimet, jotka ovat tiiviiksi kerrattua,
pumpulilankaa, kuteet, jotka ovat karkeaa
juuttilankaa, ja nukkaloimet, jotka ovat
karkeavillaista kerrattua lankaa. Nukkaloimet
ovat varsinaisissa brysselin-m:oissa useissa
kerroksissa, kussakin kerroksessa omaa väriänsä.
Mallin muodon ja värin mukaan jacquardkone
nostaa nukkaloimia eri kerroksista pinnalle,
mihin ne sitten kuteella kiinnitetään.
Kidderminster-m:t kuuluvat n. s. ontelo-l.
onsikankaisiin ollen tekniikaltaan samanlaisia
kuin suom. täkänät: niissä on päällekkäin kaksi
eriväristä kaksiniitistä kangasta, jotka kuvioiden
ääriviivojen kohdalla menevät toistensa
kanssa ristiin ja siten vuoroon nousevat
oikealle ja nurjalle puolelle.

Matto Grosso, Mato Grosso, valtio
Sisä-Brasiliassa, Bolivian rajalla; 1,₄
milj. km², 275,000 as. Pääkaup. Cuyabá.

Mattoidi, sairaan ja terveen väliasteella
oleva „puolihullu" rikollinen.

Mattsson, Gustaf (1873-1914), suom.
sanomalehtimies ja kemisti. Julk. tutkimuksia
orgaanisen ja fysikaalisen kemian alalta sekä
,,En sommarfärd till de lyckliga öarna",
,,En herre for till Zanzibar" (suomen.) ja
salanimellä Ung Hans mestarillisia
sanomalehtipakinoita (alk. lehdissä Dagens
Tidning, jonka päätoimittaja 1911-14, ja
Dagens Press), julk. nimellä ,,I dag". [Hjelt
(ruots., 1920).]

Gustaf Mattsson.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>