- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
19-20

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Maupertuis-Mauste

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Maupertuis [mopertyī’], Pierre
Louis Moreau de
(1698-1759), ransk.
matemaatikko, tähtitieteilijä ja geodeetti;
johti Lapin astemittausretkikuntaa (1736).

Maura y Montaner [i -ē’r],
Antonio (1843-1925), esp. poliitikko
(vanhoillinen). Pääministerinä 1903-04, 1907-09,
1918, 1919 sekä 1921-22.

Maurer, Konrad von (1823-1902),
saks. oikeushistorioitsija. Julk. us.
muinaisgermaanista ja vars. Norjan
oikeushistoriaa käsitteleviä teoksia.

Mauretania. 1. Ransk. siirtomaa
(ransk. Mauritanie). Ranskan
Länsi-Afrikan luoteisin osa, suurelta osalta
hiekka-aavikkoa; 400,000 km2, n. 285,000 as.,
joista n. 300 eurooppalaista. — 2.
Roomal. provinssi, vastasi jotenkin nyk.
Marokkoa ja Länsi-Algeriaa.

Mauriinit, benediktiläismunkkikuntaan
kuuluva kongregatsioni, per. 1618,
tunnettu tieteellisestä historian ja
diplomatiikan harrastuksestaan. Heihin
kuului m. m. Mabillon.

Maurilainen taide, muhamettilaisten
Luoteis-Afrikassa ja Espanjassa harjoittama
taide. vrt. Arabialainen taide.

Maurilaiset l. maurit (lat.),
vanhalla-ajalla Mauretanian (ks. Mauretania
2) asukkaat; sitten alkuperäisten
m:n ja arabialaisten jälkeläiset, lopulta
itse arabialaisetkin. Espanjassa
kristinuskoon kääntyneitä m:ia sanottiin
moriskoiksi. Nimitystä käytetään myös
yleensä Pohjois-Afrikan muhamettilaisista
kansoista, vars. jos niihin on sekoittunut
arab. verta.

Mauritius [-ī’tsi-, engl. äänt.
mōri’šiəs] (ent. Île de France),
Englannille kuuluva Maskareenien (Madagaskarista
itään) saari; 1,865 km2, n. 385,000 as.,
niistä 265,000 hindua ja 7,000 kiinalaista,
loput valkoihoisia ja sekarotuisia. Ilmasto
lämmintä ja kosteaa, maa hyvin hedelmällistä.
Vientitavarat: sokeri, kopra, kookosöljy,
mauritiushamppu. M. oli Alankomaiden hallussa
1598-1710, Ranskan 1715-1810, sitten Englannin
Pääkaup. Port Louis.

Mauritiushamppu, agaven näköisen
Fourcroya gigantean (Amaryllidaceæ)
lehtisälkeistä saatu tekstiilitavara, jota
käytetään köysien valmistukseen.
Viljellään Mauritiuksen saarella.

Maurois [moruā’], André
(s. n. 1884), ransk. kirjailija. Teoksia
suomen. „Ariel eli Shelleyn elämä".

Maurokordatos [-dā’-], Aleksandros
(1791-1865), M:n ruhtinas, Kreikan vapaussodan
pääjohtajia, us. ministerinä ja lähettiläänä.

Maurras [morā’], Charles
(s. 1868), ransk. kirjailija, uusrojalismin ja
traditsionalistisen natsionalismin esitaistelijoita.
Teoksia: „Trois idées politiques", ,,Anthinea",
„Les amants de Venise".

Maury [morī’], Jean Siffrein
(1746-1817), ransk. kardinaali, Pariisin
arkkipiispa 1810-14. — Maury [mōri],
Matthew Fontaine (1806-73), pohjois-amer.
hydrografi, Yhdysvaltain merikarttalaitoksen
johtaja. Merivirtojen erikoistutkija; julk.
1854 ensimmäisen Pohjois-Atlantin syvyyskartan.

Mauser, Wilhelm (1834-82) ja
veljensä Paul (1838-1914), saks.
kivääriteknikoita, Rakensivat takaaladattavan
kiväärin, jossa parannettu lukkomalli.
vrt. Kivääri (kuvia).

Mauserkivääri ks. Kivääri.
Mauserpistoli ks. Pistoli.

Mausolee (kreik.) 1. mausoleum,
alk. kaarialaisen kuningattaren Artemisian
puolisonsa Maussoloksen (k. 353 e. Kr.)
naudalle Halikarnassokseen rakennuttama
muistomerkki (Mausoleion), jota pidettiin
yhtenä seitsemästä maailman ihmeestä, myöhemmin
yleensä suuri, komea hautarakennus.

illustration placeholder

Halikarnassoksen
Mausoleion.

Mauste, ryyti, aine, jota makunsa
tai hajunsa vuoksi käytetään ruoka- ja
nautintoaineissa. Keittosuolaa ja etikkaa
lukuunottamatta ovat kaikki vähänkin yleiset
m:t kasvikunnasta peräisin. M:ina käytetään
milloin mitäkin kasvinosaa: juuria ja juurakolta
(piparjuuri, inkivääri), maanalaista
sipulia (sipulit), kuorta (kaneeli),
lehtiä ja varsia (diili, persilja, laakeri,
minttu, meirami, ruoholaukka y. m.),
kukintoja,
kukkia, kukanosia (humala, saframi,
ryytineilikka),
hedelmiä, siemeniä
(kumina, korianteri, anis, sinappi, pippuri,
muskotti, kardemumma, katajanmarja, vanilja,
manteli).
Useimmat kotimaiset m.- eli
ryytikasvit kuuluvat huuli-, sarja- tai
ristikukkaisten heimoihin.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0018.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free