Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Memorandumi-Menenius Agrippa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Memorandumi (lat.), kirjelmä,
kirjallinen ohje; valtioiden välinen
diplomaattinen kirjelmä, jossa lyhyesti
tehdään selkoa jonkun kysymyksen tilasta.
Memoriaali (lat.], lausunto; hakemus;
anomus; virkakirjelmä; pohjapöytäkirja.
— Kaup. Kirjanpidossa kirja, johon
merkitään aikajärjestyksessä kaikki muut
liiketapahtumat paitsi kassaviennit.
Memphis [-fis]. 1. Memfis (ks. t.).
— 2. Kaup. Yhdysvalloissa, Tennesseen
valtiossa, Mississippi’n rannalla. Huomattava
teollisuus- ja kauppakaup.; vilkas
meriliike, sillä valtamerilaivat pääsevät
sinne asti. Lääket. tiedekunta. 168,000 as.
Menam, joki Taka-Intiassa, Siamin
pääjoki, 1,500 km.
Menandros (lat. Menander) (342-290
e. Kr.), kreik. huvinäytelmien kirjoittaja,
n. s. uuden attikalaisen komedian etevin
edustaja. Kirjoittanut yli 100 näytelmää,
joista jäljellä vain katkelmia, eräät
laajahkoja. Vars. Terentius on häntä
jäljitellyt.
Menašeria (ransk.), eläintenkesyttäjän
tai -näyttäjän eläinkokoelma.
Mendel, Johann (1822-84),
munkkinimi Gregor, itäv. luonnontutkija,
luostarinapotti Brünnissä, nykyaikaisen
periytyväisyystutkimuksen perustaja. Tutkiessaan
sekamuotojen ominaisuuksien periytyväisyyttä
M. teki luostarinsa puutarhassa vuosikausien aikana
lukuisia risteyttämiskokeita, ja näiden pohjalla
keksi n. s. M:n lain (ks. Perinnöllisyys).
Tutkimustensa tulokset hän julkaisi 1860-luvulla
pienen aikakauslehden parissa kirjoituksessa,
mutta ne jäivät kaikkea huomiota vaille. Vasta
1900 ne huomattiin, ja M:n nimi tuli
perinnöllisyystutkimuksen keskeisimmäksi.
— Sitä tutkimussuuntaa, joka noudattaen
M:n viitoittamaa työtapaa, tarkastelee
ominaisuuksien jakautumista sekamuotojen
jälkeläisissä, sanotaan mendelismiksi.
 |
| |
Gregor Mendel.
Mendelejev [-lē’jef], Dmitrij
(1834-1907), ven. kemisti, alkuaineiden jaksoittaisen
l. luonnollisen järjestelmän keksijä.
Mendelin [-ī’n], Irene (s. 1864),
suom. runoilijatar. Teoksia: „Koivikossa"
I-II, „Lehtisiä Koivikosta".
Mendelssohn [-ōn], Felix (1809-47),
kirj. us. Mendelssohn-Bartholdy,
saks. säveltäjä, pianisti ja orkesterinjohtaja,
M. M:n pojanpoika. Sävelsi 1826 uvertyyrin
Shakespearen „Kesäyönunelmaan". V. 1829
hän esitti Berliinissä Bachin Matteus-passion,
siten herättäen sen unohduksesta. Tuli 1835
Leipzigin „Gewandhaus"-konserttien johtajaksi
ja perusti 1843 Leipzigin konservatorion. Toimi
samalla Berliinissä „yli-soitannonjohtajana".
— M:n teoksista ovat tärkeimmät 2 oratoriota
(„Paavali" ja ,,Elias"), 4 sinfoniaa,
viulukonsertto sekä lyyrilliset pianokappaleet
,,Lieder ohne Worte" (sanattomia lauluja).
[Hillman (ruots., 1919).] — Mendelssohn,
Moses (1729-86), saks.-juut. filosofi.
Vaati suvaitsevaisuutta, koetti parantaa
juutalaisten asemaa. Teoksia: „Phädon oder über
die Unsterblichkeit der Seele" (1767),
„Jerusalem oder über religiöse Macht und
Judenthum" (1783).
 |
Felix Mendelssohn-Bartholdy.
|
Mendès [māde’s], Catulle
(1841-1909), ransk. kirjailija, parnassolaisen
koulun perustajia. Teoksia: runoja, romaanit
,,Le roi vierge", „Méphistophéla", „Valittuja
novelleja" (suomen.), näytelmät ,,La femme de
Tabarin", „La Reine Fiammette" (esitetty suom.
nimellä ,,Orlanda kuningatar"), „Médée".
Mendoza [-ō’þa], samannimisen
Argentiinan valtion pääkaup. Andien juurella
Buenos-Aires—Valparaison rautatien
varrella. Tärkeä kauppakeskus. 62 000 as,
Mendoza [-ō’þa], Diego de
(1503-75), esp. runoilija, historioitsija ja valtiomies.
Teoksia: „Historia de la guerra de Granada", runoja.
Menekkipula, liikepula, jolloin
tavaroita ei saada myydyksi tai voidaan
myydä vain tuntuvalla alennuksella.
Menelaos, kreik. tarusankari, Spartan
kuningas, Helenan (ks. t.) puoliso.
Menelik, oik. Menilek (1844-1913),
Abessiinian keisari 1889-1913. Voittamalla
italialaiset Aduassa turvasi valtakuntansa
itsenäisyyden.
Menenius Agrippa, roomal. patriisi.
Kun plebeijit 494 e. Kr. riitauduttuaan
patriisien kanssa lähtivät Roomasta
Pyhälle vuorelle perustaakseen sinne
siirtokunnan, sai hän heidät palaamaan
kertomalla vertauksen ruumiin jäsenistä,
jotka kapinoivat vatsaa vastaan ja
joutuivat itse siitä kärsimään.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0035.html